Siirry sisältöön

Eläinsuojeluasiamiehen työ päättyy: toimintakatsaus ja kiitokset yhteistyöstä

29.12.2023Blogi

Valkoinen nauta ulkotarhassa.

Eläinsuojeluasiamiehen reilu kolmivuotinen toiminta on tullut päätökseen. On aika kiittää yhteistyöstä ja koota yhteen mennyttä. Eläinsuojeluasiamiehen työnkuva on ainutlaatuinen eläinten hyvinvointia edistävänä riippumattomana viranomaistoimijana. Työ on ollut hieno mahdollisuus saada keskittyä eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Olemme saaneet toimia useiden sidosryhmien ja eturivin asiantuntijoiden kanssa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Työssä on riittänyt myös haasteita. Tehtäväkenttä on laaja-alainen, hyvinvoinnin parantamisen tarpeita on runsaasti, mutta resurssit rajalliset. Eläinsuojeluasiamiehen virka ei ole vakiintunut, ja työnkuva on rakentunut palapalalta osana päivittäistä työtä ja strategista suunnittelua.

Olemme julkaisseet loppuraportin, johon on koostettu tietoa eläinsuojeluasiamiehen toiminnasta eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi vuosilta 2020–2023. Raporttiin sisältyy myös pohdintaa eläinsuojeluasiamiehen roolista eläinten hyvinvointipolitiikan kentällä. Lisäksi raporttiin on koostettu kehitysehdotuksia eläinten hyvinvoinnin seurannan ja eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien toiminnan tehostamisesta.

Eläinasiavaltuutettu

Suomi on ollut edistyksellinen perustaessaan eläinsuojeluasiamiehen viran, sillä vastaavanlaisia viranomaistoimijoita on vain harvoissa maissa. Virka ei ole kuitenkaan saanut vakinaista asemaa, vaan sen olemassaolo on jäänyt kunkin hallituksen prioriteettien varaan. Virka on kaksi kertaa lakkautettu hallituksen vaihduttua, ja molemmilla kerroilla tämä tehtiin taloudellisiin syihin vedoten.

Käsitys eläinten arvosta ja ymmärrys niiden tietoisuudesta ja tuntemiskyvystä kehittyy ja eläinten asema tulevaisuudessa vahvistuu. Tämän kehityksen koordinointi ja kokonaisuuden hallinta edellyttävät myös viranomaistoimia. Monet päätökset vaikuttavat eläimiin epäsuorasti, ja eläinten aseman muutoksen kokonaiskuvan hallinta edellyttää paneutumista. Tarvitaan pysyvää riippumatonta eläinasiavaltuutettua, jonka asema on säädetty lailla. Julkaisemassamme loppuraportissa kuvataan sitä, millainen rooli eläinasiavaltuutetulla voisi olla eläinten elinolojen seuraamisessa sekä eläinten hyvinvoinnin agendan yhteiskunnallisessa koordinoinnissa.

Sidosryhmätoimintaa ja tapahtumia

Kuluneen viran aikana teimme laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi muut viranomaiset, Eläinten hyvinvointikeskus, järjestöt, tutkijat ja asiantuntijat. Tapasimme virkakaudella useita tahoja, jotka toimivat eläinten hyvinvoinnin parissa ja kuulimme eri sidosryhmien näkemyksiä järjestämissämme tilaisuuksissa. Sidosryhmien tapaamisia ja vierailuita kertyi yli 60.

Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun neuvottelukunnat ovat olleet työssämme tärkeitä asiantuntijaverkostoja, joissa on laajasti asiantuntemusta niiden omilta sektoreilta. Tärkeä yhteistyökumppani on ollut Eläinten hyvinvointikeskus, jonka kanssa syntyi synergioita eläinten hyvinvointia koskevan tiedon jakamisessa ja tapahtumia järjestettäessä. Osana sidosryhmätyötään ja neuvottelukuntatoimintaa eläinsuojeluasiamiehelle kertyy olennaista tietoa eläinten hyvinvoinnista ja sen kehittämistarpeista sekä karttuu tietoa asiantuntijoiden näkemyksistä eläinten hyvinvoinnin haasteista ja ratkaisukeinoista.

Kokonaisuudessaan viran aikana järjestimme neljä seminaaria ja webinaaria sekä kolme pyöreän pöydän keskustelua. Tilaisuuksien avulla on välitetty osallistujille tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista ja eläinten pidon ja kohtelun hyvistä käytännöistä, edistetty keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja toimijoiden verkostoitumista.

Suurin tapahtuma oli kaksipäiväinen Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaari, jossa kaksi kansainvälistä puhujaa sekä 17 kotimaista asiantuntijaa pitivät esityksiä ihmisen valinnan vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Nautojen ja Sikojen hyvinvointi -webinaarien avulla välitettiin tutkittua tietoa tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen hyvistä käytännöistä tuottajille sekä muille alan toimijoille. Tapahtumat ovat olleet suosittuja, ja ne ovat keränneet satoja kiinnostuneita kuulijoita laajasti eläinten hyvinvointikentän sidosryhmistä. Tämä kertoo, että ajankohtaisesta suomenkielisestä ja yleisölle kohdennetusta tiedosta eläinten hyvinvoinnista on yhteiskunnassamme kysyntää.

Pyöreän pöydän keskusteluja järjestimme eläinten kohtelusta ja käsittelystä, luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnista sekä lemmikkieläinten jalostuksesta ja hyvinvoinnista. Keskustelut ovat tuoneet alan sidosryhmät yhteisen pöydän ääreen kuulemaan toistensa näkemyksiä sekä tarjonneet foorumin yhteisen tilannekuvan luomiselle ja ratkaisujen punnintaan.

Lausunnot ja viestintä

Työssä on ollut tärkeää lisätä tietoisuutta eläinten hyvinvoinnin merkityksestä ja eläinten hyvinvoinnin parantamisen keinoista. Viestintää ja tiedotusta on toteutettu verkko- ja someviestintänä, blogitekstein, vieraskynäkirjoituksin, mediahaastatteluin ja messuvierailuin. Kuluneen vuoden lopussa tuotettiin viisiosainen Eläinvaltakunta-podcast yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Podcastin teemaksi nostettiin ihmisen valta ja vastuu suhteessa muihin eläimiin, ja sarjan jaksoissa asiantuntijavieraat puivat eläinten hyvinvointia ja asemaa useista eri näkökulmista.

Lausuntojen antaminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista säädösehdotuksista on ollut keskeinen osa työtä. Lausuntoja annettiin yli 30 eläinten hyvinvointiin liittyvistä hallituksen esityksistä, asetusluonnoksista, kansalaisaloitteista, ohjeista ja hankkeista sekä oltiin eduskunnan valiokuntien kuultavana.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista oli merkittävin lakihanke virkakaudella. Edistimme keskustelua sekä sidosryhmien tiedonsaantia eläinten hyvinvointilaista tilaisuuksia järjestämällä sekä kirjoituksin, esitelmin ja medialausunnoin. Lisäksi eläinsuojeluasiamies osallistui lain tulevien vaatimusten toteutuksen valmisteluun esimerkiksi osana työryhmää, jossa valmisteltiin porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Toimme ennakoivasti esiin asetusvalmistelun tarpeita esimerkiksi päättäjätapaamisissa ja viestinnässä. Lain toteutumisen ja asetusvalmistelun seuranta jää nyt muiden toimijoiden tehtäväksi.

Julkaisimme poliittisille päätöksentekijöille suunnatun politiikkasuosituksen keskeisistä eläinten hyvinvoinnin edistämisen keinoista yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Suosituksessa nostimme esiin esimerkiksi tarpeen parantaa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien vaikuttavuutta sekä luonnonvaraisten eläinten neuvottelukunnan perustamista Suomeen. Tapasimme puolueiden eduskuntaryhmiä suosituksen tiimoilta.

Lopuksi

Kulunut virkakausi on ollut työntäyteinen, ja tarkemmin toimintaa on kuvattu loppuraportissa. Työssä saimme avuksemme korkeakouluharjoittelijoita, jotka antoivat ensiarvoisen tärkeän panoksen etenkin viestinnän toteuttamiseen. Suuret kiitokset avusta Maijulle, Fannylle, Tarulle, Eisalle, Essille ja Kristalle! Kauden lopulla astui remmiin asiantuntija Marianna Norring, mikä merkittävästi lisäsi työn resursseja.

Eläinsuojeluasiamiehen työ päättyy toistaiseksi, mutta työn tarve ei ole päättynyt ja työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi jatketaan monilla rintamilla. Oma työmme eläinten hyvinvoinnin parissa jatkuu Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa, tutkimusaiheina esimerkiksi eläinten hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten arviointi lainsäädännön valmistelussa.

Lämmin kiitos kaikille, jotka olette tukeneet eläinsuojeluasiamiehen toiminnan käynnistymistä ja rakentumista ja joiden kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Työ eläinten hyvinvoinnin eteen jatkuu myös tulevana vuonna. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Saara Kupsala ja Marianna Norring

Lue lisää

Eläinsuojeluasiamies: Loppuraportti toiminnasta vuosilta 2020–2023