Eläinten koulutuksessa pyritään vaikuttamaan suoraan eläinten tunteisiin. Tunteet ovat ihmiselläkin joskus pinnassa eläinten käsittelytilanteissa. Käsityksemme eläinten oppimisesta ja käsittelymenetelmistä ovat murroksessa. Eläinvaltakunnan tämänkertaisessa jaksossa puhutaan eläinten kouluttamisesta ja vuorovaikutuskeinoista. Emil Johanssonin kanssa keskustelevat eläinlääkäri, eläintenkouluttaja ja Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Anna-Mari Olbricht sekä eläintenkouluttaja Sofia Haapanen.
Pelko vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen enemmän kuin haluamme uskoa
Hyvään eläinsuhteeseen kuuluu turvallisuudentunnetta, vastavuoroisuutta ja lempeyttä. Eläinten käyttäytyminen ihmisen seurassa vaihtelee tilanteen mukaan; esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä eläimen turvallisuudentunne saattaa olla tiukilla, kun taas vakaissa kotioloissa vallitsee usein vastavuoroinen rauha ja luottamus. Eläimet saattavat ilmaista pelkoaan vain jähmettymällä. Eläinten osallistaminen ja tilanteiden ennakoitavuus ovat tärkeitä tekijöitä erityisesti stressaavissa tilanteissa.
“Saatetaan sanoa, että koira tai mikä tahansa eläin on kiltti, että se antaa tehdä mitä vaan. Mutta silloin saatetaan aliarvioida eläimen tunnekokemuksia, jos ei huomata, että se on esimerkiksi pelosta jähmeä.” – Sofia Haapanen
Positiivinen vahvistaminen, koulutuksen muotitermi?
Positiivisesta vahvistamisesta eläinten kouluttamisen keinona puhutaan paljon. Miten asiantuntijat määrittelevät positiivisen vahvistamisen? Kyseessä on jokin eläimelle mieluisa, mielihyvää tuottava asia, joka lisää vahvistettua käyttäytymistä. Positiivinen vahviste on käyttäytymisen seuraus.
Positiivinen vahvistaminen kouluttamisessa on yleistynyt myös hevospuolella. Sen käyttö vaatii harjoittelua, ja positiivisen vahvisteen käyttämiseen saattaa sisältyä myös riskejä, joista on hyvä olla tietoinen.
Koirien väkivaltaisista koulutustapahtumista on kohistu viime aikoina, ja keskustelussa sivutaan tätäkin aihetta. Miten voisimme muuttaa kovakouraisia koulutusperinteitä?
Kouluttajalla on vastuu omista ja eläimen tunteista
Toisinaan kuulee sanottavan, että hevosen vastustelu ja niskurointi johtuvat sen hankalasta luonteesta. Todellisuudessa käytökseen on aina jokin syy, ja meidän tulisi miettiä, mikä se on. Miksi juuri nyt, tässä tilanteessa hevosen on vaikea olla? Kokeeko se kipuja tai ovatko varusteet sille vääränlaisia, ja miten sen olotilaa voisi helpottaa?
Eläinten kanssa toimiessa meillä on suuri vastuu niiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. On tärkeää olla tietoinen siitä, mitä opetamme eläimille ja millaisia tunnekokemuksia niille tarjoamme, Haapanen summaa.
”Aina pitää pysähtyä miettimään, kuinka voin helpottaa eläimen tilannetta. Olipa se pieni tai isompi asia, niin aina on mahdollisuuksia. Aina on.” – Anna-Mari Olbricht
Keskustelu tuo esille eläinten tarpeiden huomioimisen sekä niiden erilaisen aistimaailman. Esimerkit koirien ja hevosten käyttäytymisestä havainnollistavat erilaisten eläinten tarpeita ja kokemuksia.
On tärkeää olla rehellinen omille odotuksilleen ja tarpeilleen sekä varmistaa, ettemme aseta lemmikeillemme kohtuuttomia vaatimuksia. Ihmiset ovat vastuussa eläinten hyvinvoinnista. Meidän tulisi myös osoittaa ymmärrystä ja kunnioitusta niiden yksilöllisyyttä kohtaan.
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin jakson ”Mitä olemme ymmärtäneet väärin kouluttamisesta?” voit kuunnella myös mm. Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Ohjelman jaksot löytyvät lisäksi eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Sarjan tuottaa Jaksomedia.