Kuluttajat edistämään eläinten hyvinvointia

4.5.2022Blogi
Lähikuvassa kaksi emolehmää laitumella.
Kuva: Minna Paananen

Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista. Kananmunia lukuun ottamatta elintarvikepakkauksissa ei juurikaan ole tietoa tuotantotavasta. Yhtenäinen eläinten hyvinvoinnista kertova merkintäjärjestelmä puuttuu niin Suomen kuin koko EU:n ruokamarkkinoilta.

Hyvinvointimerkinnän toteuttamismahdollisuuksia selvitettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) hankkeessa. Ehdotuksen kolmitasoinen laatumerkintä olisi vapaaehtoinen, ja sen tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, tukea tuottajia toiminnan kehittämisessä ja mahdollistaa korvaukset eläinten hyvinvointiin tehdyistä panostuksista.

Ensimmäisellä tasolla olisi eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, johon usean tuottajan on helpompi sitoutua ja tulla mukaan järjestelmään pienillä parannuksilla. Toisen tason vaatimukset voisivat kannustaa tuottajia sellaisten hyvinvointitoimenpiteiden käyttöönottoon, jotka ovat vasta yleistymässä. Kolmas taso sisältäisi kunnianhimoisia hyvinvointivaatimuksia ja sen kohteena olisivat asiakkaat, joilla on valmiutta maksaa korkeaakin lisähintaa eläinten hyvinvoinnista.

Malli tukisi tilojen kehitystyötä, ja mahdollistaisi tilojen edistymistä tasolta toiselle. Hankkeen ehdotuksen mukaan vaatimusten olisi hyvä olla linjassa eläinten hyvinvointikorvausten ja investointitukien toimenpiteiden kanssa sekä hyödyntää olemassa olevia eläinterveydenhuollon järjestelmiä. Toiminnan pitäisi olla riippumattoman tahon todentamaa, ja merkinnän hallinnoinnista vastaisi oma organisaatio.

Eläinten hyvinvointimerkintää edistetään EU-tasolla

Euroopassa on tällä hetkellä useita eläinten hyvinvoinnista kertovia laatumerkkejä, joista osalla on huomattava markkinaosuus. Tutkimuksen mukaan moniportaisten merkintöjen korkeimmilla tasoilla on potentiaali parantaa eläinten hyvinvointia huomattavasti.

Toisaalta alimmilla tasoilla ero lainsäädännön vähimmäisvaatimustasoon on osin vähäinen, ja niiden tuomat parannukset eläinten hyvinvointiin ovat jääneet vaatimattomiksi. Merkintöjen kriteerien vaihtelevuus hankaloittaa vertailua ja kuluttajien mahdollisuuksia ymmärtää niiden sisältöjä.

Euroopan neuvosto on päätelmissään EU:n laajuisesta eläinten hyvinvointimerkistä korostanut merkinnän tuomia mahdollisuuksia edistää eläinten hyvinvointia, lisätä markkinoiden avoimuutta, parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia sekä taata oikeudenmukaisemmat korvaukset eläinten hyvinvointiin tehdyistä panostuksista. Euroopan komissio selvittääkin vaihtoehtoja EU:n laajuisesta eläinten hyvinvointia koskevasta tuotemerkinnästä.

Eläinten hyvinvointimerkki kiinnostaa kuluttajia

Hyvinvointimerkintähankkeen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista kuluttajista suhtautui hyvinvointimerkkiin myönteisesti. Kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan hyvinvointimerkitystä tuotteesta.

Vastaajat arvioivat eläinten hyvinvoinnin parhaimpana, kun liikkumisen vapautta lisätään pitämällä eläimiä pihatoissa, ulko- tai lattiakanaloissa, vapaaporsituskarsinoissa ja mahdollistamalla eläimille ulkoilun tai laidunnuksen. Eläinten perustarpeisiin, pitoympäristöön ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät olivat tärkeitä eläinten hyvinvoinnin osa-alueita selvälle enemmistölle.

Toisaalta kuluttajilta puuttuu tietoa nykyisestä eläintuotannosta: 41 prosenttia vastaajista koki tietävänsä nykyisestä eläintuotannosta vähän tai ei lainkaan, 43 prosenttia jonkin verran ja 16 prosenttia melko paljon tai paljon. Eurobarometrikyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista kuluttajista haluaisi lisää tietoa tuotantoeläinten olosuhteista.

Kuluttajilla tulisi olla tietoa tavanomaisen tuotannon eläinten hyvinvoinnin tilasta, jotta he voisivat verrata hyvinvointimerkityn tuotteen kriteereitä muihin tuotteisiin. Hankkeen loppuraportissa todetaankin, että hyvinvointimerkinnän menestyminen edellyttää panostamista kuluttajaviestintään etenkin merkinnän alkuvaiheessa. Valtio voisi edistää merkinnän käyttöönottoa tukemalla siihen liittyvää kuluttajatiedotusta.

Hyvinvointivaatimuksia täsmennetään osana jatkokehitystä

Hyvinvointimerkintämallissa hyvinvointitekijät on ryhmitelty neljään osa-alueen, jotka ovat terveys, ruokinta, pitoympäristö ja käyttäytyminen. Ennaltaehkäisevää terveyden-huoltoa ehdotettiin merkinnän peruspilariksi. Lajista ja tasosta riippuen kriteerit sisältävät esimerkiksi lisää tilaa, jaloittelua, ulkoilua, laidunnusta, makuumukavuutta, vapaaporsitusta, virikkeitä ja hitaammin kasvavia broilerirotuja koskevia vaatimuksia.

Toisaalta merkinnän alin taso ei lupaisi eläimille lisätilaa verrattuna lainsäädännön vähimmäistasoon. Emolehmiä lukuun ottamatta ulkoilua alettaisiin vaatia muille märehtijöille tasolta kaksi ja muille lajeille tasolta kolme. Tieto jalostuksen hyvinvointivaikutuksista lisääntyy, mikä on tärkeää huomioida myös vaatimuksissa.

Uuden eläinten hyvinvointilain myötä lainsäädännön vaatimukset ovat muuttumassa, mikä vaikuttaa siihen, millaisia lainsäädännön vähimmäistason ylittäviä hyvinvointikriteereitä voidaan merkinnässä asettaa.

Merkinnän käyttöönotto ja hyvinvointivaatimusten täsmentäminen edellyttävät jatkokehittämistä alan toimijoiden yhteistyönä. On tärkeää, että merkinnän hyvinvointivaatimukset tuovat merkittäviä ja todennettavissa olevia parannuksia eläinten hyvinvointiin.

Saara Kupsala

Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 2/2022.

Lisätietoa

Ehdotus eläinten hyvinvointimerkinnäksi kertoo ruoan tuotantotavasta ja eläinten hyvinvoinnista, Luonnonvarakeskuksen tiedote, 20.10.2021.

Niemi, J.K., Heinola, K., Yrjölä, T., Väre, M., Kauppinen, T., Raussi, S., Wallenius, E., Latvala, T., Kiviholma, S. & Rinta-Kiikka, S. 2021. Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen kotieläintuotannon laadun ja kilpailukyvyn edistäjänä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Heinola, K., Kauppinen T., Niemi J.K., Wallenius E. & Raussi S. 2021. Comparison of 12 different animal welfare labeling schemes in the pig sector. Animals 2021, 11(8), 2430.

Neuvoston päätelmät EU:n laajuisesta eläinten hyvinvointimerkistä, 7.12.2020.