Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien foorumi kokoontui kesällä vuosittaiseen tapaamiseensa. Osallistuin kokoukseen Suomen neuvottelukuntien edustajana. Tänä vuonna kokous järjestettiin verkossa Saksan neuvottelukunnan järjestämänä. Kokouksessa vaihdettiin tietoja siitä, mitkä eläinten hyvinvoinnin teemat ovat olleet esillä eri maiden neuvottelukunnissa ja eläinten hyvinvointipolitiikassa viimeisen vuoden aikana.
Eläinten tuntemiskyky ja positiivinen hyvinvointi esillä neuvottelukunnissa
Skotlantiin on perustettu uusi lemmikkieläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia käsittelevä neuvottelukunta, joka on työnsä alussa tehnyt lausuman eläinten tuntemiskyvystä ja määritellyt, mitkä eläinryhmät ovat tuntemiskykyisiä. Myös Uuden-Seelannin neuvottelukunta on muodostanut eläinten tuntemiskyvyn määritelmän. Käsite sisällytettiin Uuden-Seelannin eläinten hyvinvointilakiin vuonna 2015.
Neuvottelukuntien määritelmien mukaan tuntemiskyky viittaa eläinten kykyyn kokea tunteita, jotka merkitsevät niille jotakin. Skotlannin neuvottelukunta sisällyttää tuntemiskykyisten eläinten piiriin kaikkien selkärankaisten lisäksi pääjalkaiset, kuten mustekalat, ja kymmenjalkaiset äyriäiset, kuten ravut. Myös muita lajeja voidaan määritellä tulevaisuudessa tuntemiskykyisiksi, jos siitä saadaan tieteellistä näyttöä. Tämä edellyttää monien tieteenalojen, kuten neurologisen, fysiologisen ja käyttäytymistutkimuksen tuoman näytön arviointia.
Uuden-Seelannin neuvottelukunta painottaa eläinten positiivista hyvinvointia määritelmässään. Negatiivisten tunteiden ehkäisy voi parhaimmillaan johtaa neutraaliin hyvinvoinnin tilaan. Hyvä eläinten hyvinvointi voidaan saavuttaa vain, jos eläimet voivat tuntea kokemuksia, jotka ne kokevat palkitsevina ja positiivisina. Uudessa-Seelannissa aiotaan arvioida kaikki eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimukset ja hyvän käytännön suositukset, ja prosessi on jo käynnistynyt useiden tuotantoeläinlajien kohdalla. Neuvottelukunta ennakoi, että hyvinvointinormien arvioinnissa korostuu aiempaa painokkaammin eläinten mahdollisuudet positiiviseen hyvinvointiin.
Myös Alankomaiden eläinasioiden neuvottelukunta on ottanut positiivisen hyvinvoinnin työpöydälleen. Neuvottelukunta julkaisi viime vuonna raportin tuotantoeläinten hyvinvoinnista kiertotaloudessa, jossa korostettiin, että maatalouden systeeminen siirtymä tulisi nähdä mahdollisuutena asettaa eläimet etusijalle ja edistää maataloussektorilla eläinten positiivista hyvinvointia. Neuvottelukunta onkin valmistelemassa raporttia aiheesta: miltä tuotantoeläinten pito näyttää, kun positiivisen hyvinvoinnin käsitteet käännetään toimintaa ohjaaviksi suosituksiksi.
Minkkitarhaus ja villiinnyttäminen puhuttavat Tanskassa
Tanska oli viime syksyllä kansainvälisissä uutisotsikoissa, kun se päätti lopettaa kaikki maan tarhatut minkit koronavirusvarotoimena. Tällä hetkellä minkkitarhaus on kielletty Tanskassa väliaikaisesti vuoden 2021 loppuun. Tanskan eläinetiikan neuvottelukunta aikoo osallistua keskusteluun minkkitarhauksen ehdoista, jos tarhaus aloitetaan maassa uudelleen. Neuvottelukunta on päivittämässä minkkitarhauksen osalta aikaisemman raporttinsa turkistarhauksesta, joka on vuodelta 2003. Raportti aiotaan julkaista tänä syksynä.
Tanskassa eläinlajien villiinnyttäminen (rewilding) on ollut vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena, sillä maan kansallispuistoihin on haluttu tuoda laiduntavia eläinlajeja, kuten hevosia ja nautoja luonnonhoitotarkoituksessa. Tanskassa on ollut esillä ehdotus, että villiinnyttämisprojekteissa voisi poiketa eläinten hyvinvointilaista esimerkiksi lisäruokinnan ja eläinten tarkkailun osalta. Tanskan neuvottelukunta ei puoltanut ehdotusta ja listasi useita vaatimuksia villiinnyttämisprojekteille, jotta vapautettujen eläinten hyvinvointi voidaan turvata.
Saksa kieltää kukkotipujen tappamisen
Saksassa on hyväksytty lakimuutos, joka kieltää kukkotipujen tappamisen vuoden 2022 alusta lähtien. Laki vaikuttaa maan kananmuna-alaan merkittävästi, sillä Saksassa lopetetaan vuosittain 45 miljoonaa kukkotipua, joille ei ole käyttöä munantuotannossa. Vuoden 2024 alusta alkaen munassa olevien alkioiden lopettaminen on kielletty kuudennen haudontapäivän jälkeen, sillä seitsemännestä haudontapäivästä lähtien alkioiden kivuntuntokykyä ei voida sulkea pois.
Poikasen sukupuoli voidaan erottaa munasta eri tekniikoilla. Saksa tukee näiden laitteistojen kehittämistä. Saksan päätöksen seurauksena myös Sveitsillä on painetta tehdä vastaavanlainen päätös. Myöhemmin kokouksen jälkeen uutisoitiin, että Ranska on seurannut Saksan päätöstä ja kieltänyt kukkotipujen tappamisen vuodesta 2022 alkaen.
Lemmikkieläinten laittomaan kauppaan ja jalostuksen ongelmiin halutaan ratkaisuja
Pentujen laittomaan maahantuontiin puuttuminen ja lemmikkieläinten kaupan sääntely herättivät keskustelua kokouksessa. Belgian Flanderin neuvottelukunta on julkaissut näkemyksen lemmikkieläinten kaupasta. Neuvottelukunta suosittelee toimenpiteitä paikallisen koirien ja kissojen kasvattamisen edistämiseksi, mikä auttaisi vähentämään kaupallista pentujen tuontia, sekä laatumerkin kehittämistä kasvattajille. Neuvottelukunnan uusi työryhmä aikoo käsitellä lisääntynyttä rescue-koirien tuontia.
Itävallan neuvottelukunta on tekemässä suosituksia eläinten verkkokaupan vähimmäisvaatimuksille mukaan lukien kuljetusta koskevat vaatimukset. Neuvottelukunta edistää myös EU-tason keinoja puuttua lemmikkieläinten laittomaan kauppaan.
Myös lemmikkieläinten jalostuksen ongelmat ja niihin puuttuminen herättivät keskustelua. Belgian Vallonian neuvottelukunta on julkaissut suosituksen kissojen ääripiirteiden jalostuksesta ja perinnöllistä sairauksista. Neuvottelukunta jakoi rodut kolmeen ryhmään – ensimmäisen ryhmän rodut tulisi kieltää hyvinvointisyistä, toisen ryhmän rotujen kohdalla tarvitaan toimenpiteitä hyvinvointiongelmien poistamiseksi, kun taas kolmannen ryhmän roduista neuvottelukunta ei päässyt yhteisymmärrykseen eikä tehnyt päätelmää. Neuvottelukunta on tällä hetkellä muodostamassa kantaa koirien ääripiirteiden jalostuksesta ja perinnöllistä sairauksista.
Belgian Brysselin neuvottelukunta on tehnyt lausuman lemmikkeinä pidettävien matelijoiden positiivilistasta. Vallonian neuvottelukunnan käsittelyssä on tällä hetkellä kalalajien positiivilista. Belgian Brysselin neuvottelukunta on myös julkaissut suosituksen siitä, millaisia lainsäädännön vaatimuksia tulisi asettaa kissa- ja koirakahviloille.
Puhdistajakalat Norjan eläinetiikan neuvottelukunnan huolena
Norjan eläinetiikan neuvottelukunta on julkaissut kannanoton puhdistajakaloista. Norjan kalanviljelylaitoksille pyydetään tai tuotetaan lähes 60 miljoonaa puhdistajakalaa vuosittain. Melkein kaikki niistä kuolevat erilaisten syiden takia. Neuvottelukunta totesi, että nykykäytäntö ei ole eettisesti eikä hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää.
Tilanteen korjaamiseksi neuvottelukunta esitti, että kasvattajien osaamista on lisättävä, kuolleisuuden syyt on tarpeen selvittää ja ratkaista, kalojen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa tulee parantaa, virikkeille ja piiloutumispaikoille tarvitaan vaatimuksia ja lisäksi tarvitaan lajinmukaiset ohjeistukset ja hyvinvointivaatimukset koko puhdistajakalan elinkaaren ajalle.
Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi ja Covid-pandemia neuvottelukuntien agendalla
Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat käsittelevät myös luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin kysymyksiä. Ruotsin tieteellinen neuvottelukunta on julkaissut kaksi raporttia villieläinten käytöstä kohde-eläiminä metsästyskoirien kouluttamisessa ja testaamisessa. Skotlannin neuvottelukunta on tehnyt suosituksia hirvieläinten hyvinvoinnin huomioinnista kannanhoidon suunnittelussa. Alankomaiden neuvottelukunta on valmistelemassa raporttia luonnonvaraisten eläinten hoitoloista.
Iso-Britannian eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on arvioinut koronaviruspandemian ja siihen liittyvien varotoimien aiheuttamia riskejä eläinten hyvinvoinnille lyhyellä sekä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja julkaissut aiheesta kaksi lausumaa.
Sveitsi edistää 3R-tutkimusta mittavalla rahoituksella
Sveitsissä on käynnistetty kansallinen tutkimusohjelma, joka rahoittaa 3R-periaatteen edistämiseen liittyvää tutkimusta eläinkokeiden korvaamiseksi vaihtoehtoisilla menetelmillä, koe-eläinten määrän vähentämiseksi ja koe-eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimusohjelmaa rahoitetaan 20 miljoonalla Sveitsin frangilla.
Eläinten hyvinvointi on entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen kysymys Euroopan eri maissa. Foorumin jäsenneuvottelukunnilla onkin tärkeä rooli muodostaa lausuntoja ja suosituksia eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä eettisistä näkökohdista yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi.
Lisätietoa Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien foorumista ja siihen kuuluvista neuvottelukunnista löytyy foorumin verkkosivuilta: EuroFAWC, European Forum for Animal Welfare Councils.
Teksti: Saara Kupsala