Eläinsuojeluasiamiehen työ päättyy vuoden vaihteen jälkeen, sillä eläinsuojeluasiamiehen määräaikaista virkaa ei jatketa. Päätöstä perustellaan taloudellisilla syillä. Rahoitusta ohjataan esimerkiksi lintuinfluenssan hoitoon.
Nykyinen määräaikainen virka (2020–2023) perustuu pääministeri Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen. Eläinsuojeluasiamies on aiemmin toiminut määräaikaisena myös vuosina 2013–2015, Kataisen hallituksen kaudella.
Historia toistaa itseään, sillä hallituksen vaihduttua virka ei nyt saanut enää jatkoa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma ei sisältänyt tavoitteita eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Viran lakkauttamista perusteltiin tuolloin sillä, että valtion vähät varat eläinten hyvinvoinnin osa-alueella halutaan käyttää eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen. Nykyisessä, pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei mainita.
Nykyinen määräaikainen virka päättyy 31.12.2023, jolloin toiminnot suljetaan. Vielä tämän syksyn ajan toiminta eläinten hyvinvoinnin parantamisen eteen kuitenkin jatkuu normaaliin tapaan.
Eläinsuojeluasiamiehen virasta tulisi säätää laissa
Eläinsuojeluasiamiehen asemaa ei ole Suomessa turvattu lainsäädännöllä. Muiden valtuutettujen tapaan myös eläinsuojeluasiamiehen virasta ja tehtävistä tulisi säätää laissa. Eläinsuojeluasiamiehen virkaa käsiteltiin eläinten hyvinvointilain valmistelun yhteydessä. Lausunnoissani puolsin viran kirjaamista eläinten hyvinvointilakiin, mutta hallituksen esitykseen ei virkaa sisällytetty.
Valiokunnat käsittelivät eläinsuojeluasiamiehen virkaa eläinten hyvinvointilain yhteydessä. Ympäristövaliokunta lausui pitävänsä tärkeänä, että eläinsuojeluasiamiehen tehtävä vakinaistetaan ja tätä varten varataan riittävät resurssit.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ilmaisi mietinnössään pitävänsä eläinsuojeluasiamiehen toimintaa niin ikään tärkeänä ja katsovansa, että vakinaisen tehtävän tarpeellisuutta tulee selvittää. Maa- ja metsätalousvaliokunta myös kiinnitti huomiota riittävien resurssien turvaamiseen suhteessa vaikuttavuuteen sekä monipuolisen osaamisen varmistamiseen laaja-alaisessa, useita eläinlajeja koskevassa tehtävässä. Valiokunta myös katsoi, että toimijan nimikkeeksi sopisi yhdenmukaisesti muiden vastaavia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa jatkossa eläinasiavaltuutettu.
Neuvottelukunnat: tarvitaan pysyvä eläinasiavaltuutettu
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta ottivat tänä keväänä kantaa eläinsuojeluasiamiehen viran vakinaistamisen puolesta puoltaen samalla nimikkeen muuttamista eläinasiavaltuutetuksi. Viran vakinaistamisen katsottiin tuovan jatkuvuutta ja ennakoitavuutta eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteiskunnassa. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta katsoi, että huonossa taloudellisessa tilanteessa riskit eläinten hyvinvoinnin heikentymiseen lisääntyvät, minkä takia on yhä tärkeämpää, että eläinten puolesta toimivan viranomaisen työ jatkuu, ja että eläinten asioita pidetään esillä yleisessä keskustelussa.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta totesi kannanotossaan: ”Eläinasiavaltuutettu on ensisijaisesti eläinten edustajana toimiva, tutkimustietoon nojaava neutraali taho, joka toimii yleisellä tasolla eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvän tiedon lisääjänä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, poliittisessa keskustelussa ja lainsäädännön valmistelussa.” Valtuutetulla nähtiin tärkeä rooli keskustelun polarisoitumisen ehkäisijänä tuomalla eri sidos- ja intressiryhmiä saman keskustelufoorumin ääreen. Lisäksi neuvottelukunta katsoi, että valtuutetun tulee tehtävässään edesauttaa eläinten hyvinvointiin liittyvien kannusteiden kehittämistä ja hyvinvoinnin esteiden poistamista, mitä kautta viran vaikuttavuus konkretisoituu myös kotieläintuottajien arjessa ja tilatasolla. Tukea viran vakinaistaminen ei saanut kuitenkaan tuottajajärjestöjen edustajilta, jotka jättivät eriävän mielipiteen neuvottelukunnan kannanottoon.
Eläinten hyvinvointia edistetään pitkäjänteisenä työnä
Kuluneen viran aikana olen tehnyt laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, muut viranomaiset, järjestöt, tutkijat sekä alan asiantuntijat. Olen tavannut virkakaudella useita tahoja, jotka toimivat eläinten hyvinvoinnin parissa, sekä kuullut eri sidosryhmien näkemyksiä järjestämissämme tilaisuuksissa.
Viran aikana olemme järjestäneet useita tapahtumia, joiden avulla on välitetty osallistujille tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista ja kuultu ensikäden tietoa ajankohtaisista eläinten pidon ja kohtelun käytännöistä. Pyöreän pöydän keskustelut ovat tuoneet sidosryhmät yhteisen pöydän ääreen kuulemaan toistensa näkemyksiä sekä tarjonneet hallitun foorumin yhteisen tilannekuvan luomiselle ja ratkaisujen punnintaan.
Useiden tahojen kuuleminen ja eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnissa toimiminen tuovat eläinsuojeluasiamiehelle ainutlaatuisen aseman muodostaa laaja kokonaiskuva eläinten hyvinvoinnista sekä ajankohtaisista tarpeista hyvinvoinnin parantamiseksi. Nämä antavat tukevan pohjan edistää yhteiskunnallista ja sidosryhmien välistä keskustelua eläinten hyvinvoinnista. Asiamies voi ehdotuksillaan ja lausunnoillaan kiinnittää eri tahojen huomiota eläinten hyvinvoinnin parantamisen tarpeisiin ja pyrkiä edistämään muutosta eläinsuojelullisesti kriittisimmissä kohteissa.
Eläinsuojeluasiamiehen virkaa tarvitaan
Työssäni olen havainnut, että yhteiskunnassamme on selkeä tarve itsenäiselle ja riippumattomalle valtion viranomaiselle, jonka tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia. Tällaista viranomaista tarvitaan eläinten asioiden esiin saamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin näkökulman tuomiseksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Suomi on ollut edistyksellinen, sillä eläinsuojeluasiamiehen virkoja on vain harvoissa maissa. Yhteiskunnan asenteet suhtautumisessa eläimiin ovat voimakkaassa muutoksessa, ja keskustelu eläinteeman ympärillä vilkastuu. Eläinten hyvinvointi on tärkeä kysymys kansalaisille, ja kyselyt kertovat, että eläinten hyvinvointia ja suojelua halutaan parantaa nykyisestä.
Eläinten hyvinvointiin vaikuttavat monet säädösuudistukset, ja eläinsuojeluasiamiestä tarvitaan säädösten seuraamiseen ja kommentointiin, jotta eläinten hyvinvointi tulisi niissä huomioiduksi. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain nojalla annetaan useita asetuksia, jotka vaikuttavat ratkaisevasti eläinten hyvinvointiin. Näiden asetusmuutosten kommentoinnissa tarvitaan eläinsuojeluasiamiehen hankkimaa tieteellistä tutkimustietoa ja kokonaisnäkemystä maamme eläinsuojelun tilasta.
Eläinten hyvinvointipolitiikka on Suomessa vähän resursoitu ala. Tavoitteen asettelua tehdään jonkin verran hallitusohjelmatasolla, mutta eläinten hyvinvointia koskeva tavoitteenasettelu ei ole pitkäjänteistä eikä näkemyksellistä. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen strategian tulisi olla jatkuvaa ja kauaskantoista.
Katkokset määräaikaisten virkojen välillä ovat haitallisia ja kuluttavat resursseja. Toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja verkostojen palauttamiseen menee aikaa. Asiamiehelle tulisikin turvata mahdollisuus auttaa alan toimijoita edistämään eläinten hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Suomeen tulisi perustaa pysyvä eläinasiavaltuutetun virka, jonka tehtävistä säädetään laissa. Tämä turvaisi toiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden. Nimikkeenä eläinasiavaltuutettu kuvaa paremmin toimintaa, sillä tehtävässä edistetään ja parannetaan eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Valtuutetulla tulisi olla käytettävissään muuta henkilökuntaa ja tehtävän hoitamiseksi turvattava riittävät resurssit.
Saara Kupsala
Lue lisää
Eläinsuojeluasiamiehen blogi 9.9.2015: Eläinsuojeluasiamiehen työ loppuu
