Lintuinfluenssa haastaa parantamaan eläinten hyvinvointia

1.9.2023Blogi

Tänä kesänä korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on levinnyt luonnonvaraisten lintujen keskuudessa aiheuttaen luonnonlintujen joukkokuolemia. Heinäkuussa lintuinfluenssan havaittiin levinneen Suomessa turkistarhoihin, joissa eläimet olivat saaneet tartunnan luonnonvaraisista linnuista.

Lintuinfluenssa aiheuttaa kärsimystä siihen sairastuneille eläimille. Sairastuneilla linnuilla voi esimerkiksi ilmetä apaattisuutta, ruokahaluttomuutta, pään alueen turvotusta, hengitystieoireita, ripulia ja keskushermosto-oireita. Linnut voivat menehtyä nopeasti sairastuttuaan.

Turkistarhoilla ketut, siniketut, supikoirat ja minkit ovat sairastuneet tautiin, jonka oireet vaihtelevat eri eläinlajeilla. Tauti voi aiheuttaa turkiseläimissä esimerkiksi hengitystieoireita ja neurologisia oireita sekä johtaa eläinten kuolemaan. Tähän mennessä lintuinfluenssatartuntoja on varmistunut 26 turkistarhalta.

Lintuinfluenssaepidemia uhkaa ihmisten terveyttä

Tällä hetkellä lintuinfluenssavirukset tarttuvat ihmiseen heikosti eikä Suomessa ole todettu lintuinfluenssatapauksia ihmisessä. Lintuinfluenssan vaivaamilla turkistarhoilla työntekijät ovat kuitenkin tartuntavaarassa, ja siksi ihmisten suojautuminen on erittäin tärkeää.

Turkistarhoilla suuri määrä eläimiä on tiiviisti kosketuksissa toisiinsa, mikä lisää riskejä siitä, että virus muuttuu nisäkkäisiin paremmin sopeutuvaksi. Virus voi nisäkkäissä levitessään muuntua helpommin ihmiseen tarttuvaksi kuin linnuissa. Turkistarhojen lintuinfluenssaepidemia muodostaa siten uhan mahdollisen pandemian kehittymiselle, jos virus jatkaa leviämistään turkistarhoissa ja sillä on tilaisuuksia muuntua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onkin lausunut, että lintuinfluenssaviruksen kierto tarhatuissa turkiseläimissä tulee pysäyttää. Turkistarhojen tautisuojausta tulee parantaa. Esimerkiksi luonnonlintujen pääsy kosketuksiin turkiseläinten kanssa pitäisi estää ja noudattaa tiukkoja hygieniatoimenpiteitä.

Ruokaviraston päätöksen mukaisesti kaikki minkit lopetetaan turkistarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssatartunta. Kettujen ja supikoirien lopetuksista päätetään tapauskohtaisesti. Tähän mennessä on määrätty yhteensä noin 135 000 turkiseläintä lopettavaksi. Eläinten omistajat voivat hakea valtion varoista korvauksia lopetetuista eläimistä. Suomessa on noin 400 turkistarhaa, joissa on arviolta 1,3 miljoonaa turkiseläintä.

Viranomaiset aikovat ottaa näytteet kaikilta Suomen turkistarhoilta lintuinfluenssaviruksen esiintymisen kartoittamiseksi. Kaikkia turkistarhoja koskeva lintuinfluenssakartoitus käynnistyy syyskuussa. Kartoitus vie paljon aikaa virkaeläinlääkäreiltä Pohjanmaalla, jonne turkistarhaus on keskittynyt. Tämä vaikuttaa alueen muuhun eläinlääkintähuoltoon, ja siksi esimerkiksi eläinsuojeluvalvontaa vähennetään. Lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuus heikkenee esimerkiksi kiireettömien potilaiden osalta.

Hyvinvoiva eläin kestää paremmin taudinaiheuttajia

Lintuinfluenssan aiheuttama kärsimys sekä uhka eläinten ja ihmisten terveydelle haastavat pohtimaan eläinten hyvinvointia ja pitomuotoja. Tiheä ja suuri eläinpopulaatio tarjoaa mahdollisuuden virukselle levitä ja muuntua nopeasti. Pitkittynyt tai voimakas stressi alentaa eläinten vastustuskykyä, jolloin eläin voi sairastua helpommin ja levittää taudinaiheuttajia.

Pito-olosuhteiden yksipuolisuus ja ahtaus heikentävät turkiseläinten hyvinvointia. Turkistarhoilla eläinten mahdollisuudet toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä ovat rajoittuneet, mikä aiheuttaa eläimille stressiä. Virikkeettömässä ympäristössä turkiseläimillä ilmenee esimerkiksi epänormaalia käyttäytymistä.

Turkiseläinten pito-olosuhteita on ollut tarkoitus parantaa uudistamalla nykyinen eläinsuojelulain nojalla annettu turkiseläinten suojelua koskeva asetus. Asetusta on valmisteltu 10 vuotta, mutta sitä ei ole vieläkään annettu. Vuoden 2024 alusta astuu voimaan uusi eläinten hyvinvointilaki, joka edellyttää, että eläinten pysyvän pitopaikan tulee olla riittävän tilava ja varusteiltaan sopiva useiden eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Nämä käyttäytymistarpeet koskevat esimerkiksi liikkumista, lepoa, ravinnon etsintää, ympäristön tutkimista ja sosiaalista käyttäytymistä. Turkiseläinten suojelua koskeva asetus tulisi kiireellisesti uudistaa vastaamaan uuden lain vaatimuksia.

Siipikarjan lintujen ja lemmikkieläinten suojaaminen lintuinfluenssalta

Suomessa on havaittu yksittäisiä lintuinfluenssatapauksia luonnonvaraisissa nisäkkäissä, kuten ketuissa. Lintuinfluenssa voi tarttua nisäkkäisiin, etenkin jos virusmäärä on suuri, esimerkiksi petoeläimen syödessä sairastuneen linnun. Lemmikeissä lintuinfluenssaa ei ole Suomessa havaittu, mutta ulkomailta on raportoitu kissojen ja koirien tartuntoja. Kissat ja koirat on tärkeää pitää erossa sairastuneista tai kuolleista linnuista.

Siipikarjan suojaamiseksi Ruokavirasto on määritellyt useisiin maakuntiin tartuntavyöhykkeen, jonka alueella lintujen pito ulkona on kielletty. Lisäksi koko Suomessa suositellaan harrastekanojen pitämistä sisällä ja varmistamaan, etteivät luonnonlinnut pääse tekemisiin siipikarjan tai niiden rehun ja veden kanssa. Nykyisen epidemian aikaan lintuinfluenssatapauksia ei ole Suomessa esiintynyt siipikarjassa, mutta vuonna 2021 lintuinfluenssa levisi fasaanitarhoihin, jolloin lopetettiin 40 000 fasaania taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Ihmisen terveys on riippuvainen muiden lajien ja ekosysteemien terveydestä

Luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjen häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lisäävät riskejä zoonoosien leviämiselle. Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläinten ja ihmisten välillä. Myös ilmastonmuutos voimistaa riskiä zoonoosien puhkeamiselle ja leviämiselle.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat keskeisiä. Vain siten tarttuvien tautien syntymistä ja leviämistä luonnonvaraisissa eläimissä ja ihmisten ja kotieläinten välillä voidaan ehkäistä. Elinympäristöjen turvaaminen edistää luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia.

Eläinten hyvinvointi – niin luonnonvaraisten kuin kotieläinten hyvinvointi – auttaa vahvistamaan eläinten vastustuskykyä eläinten ja ihmisten välillä liikkuvia viruksia vastaan. Eläinten hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia eläinten itsensä vuoksi, mutta myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Saara Kupsala