Elokuussa järjestettiin kansainvälinen eläinten käyttäytymisen tutkijoiden eli etologien kongressi Tallinnassa. Tämän vuoden kongressissa esillä olivat erityisesti eläinten ja ihmisen väliset suhteet ja niiden määrittely. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, miten uusia teknologioita voidaan hyödyntää eläinten käyttäytymisen havainnoinnissa. Eläinten kärsimyksen mittaamisen sijasta paneuduttiin niiden positiiviseen hyvinvointiin ja sen mittaamiseen.
Suomalainen tutkimus hyvin esillä
Suomalainen tutkimus esiintyi kongressissa edukseen. Mukana oli runsaslukuinen joukko suomalaisia tutkijoita esittelemässä työnsä tuloksia. Heli Suomala Helsingin yliopistosta esitteli ratsuhevosia koskevan tutkimuksensa tuloksia. Suomelan mukaan hevoset lepäsivät enemmän runsaammin kuivitetuissa karsinoissa. Monille suuremmille hevosille tavalliset karsinat saattavat olla liian pieniä mukavaa makuulle käyntiä varten.
Parhaan posterin palkinnon sai väitöskirjatutkija Eeva Ojala, niin ikään Helsingin yliopistosta. Hänen posterinsa käsitteli lähestymistestin tekemistä turkisketulla. Näiden ohella huomioita saivat porojen kastraatiota ja sikojen hännänpurentaa käsittelevät tutkimukset.
Tuottajien ymmärrys eläinten kokemuksesta huomattiin tarkaksi
Amerikkalainen Jennifer Van Os vertaili, miten tuottajat ja kuluttajat arvioivat tavallisia eläimille tehtäviä toimenpiteitä eläintiloilla. Tuottajille ja kuluttajille näytettiin videoita eläimistä erilaisissa käsittelytilanteissa, esimerkiksi lehmien ajamista lypsypaikalle. Videoiden jälkeen heitä pyydettiin arvioimaan näkemäänsä eläinten kannalta sekä kertomaan, miten tavanomaisiksi he tilanteet arvioivat. Ehkä hieman yllättäen tuottajat ja eläinalan ammattilaiset eivät olleet menettäneet herkkyyttään eläinten kokemusten arvioinnissa, vaan he arvioivat eläimen kokevan kipua tai epämukavuutta jopa enemmän kuin tavalliset kansalaiset. Tuottajat myös pitivät monia videoilla nähtyjä käytäntöjä tuomittavampina kuin kuluttajat, jotka eivät olleet selvillä tilanteiden tavanomaisuudesta tai niiden merkityksestä, esimerkiksi siitä, millainen rooli käsittelyillä on eläinten terveyden arvioinnissa. Tulokset kertoivat amerikkalaisten eläinten hoitajien olevan hyvin perillä eläinten kokemuksista. Tuotantotavat vaativat kuitenkin eläimen kokemuksen sivuuttamista.
Resurssipula heikentää tutkimuksen laatua ja tulee kalliiksi
Professori Georgia Mason keskittyi puheessaan koe-eläimiin. Eläinkokeiden huono toistettavuus kuluttaa valtavasti rahaa ja haaskaa eläimiä. Vain murto-osa eläimillä tehokkaiksi havaituista lääkkeistä lopultakaan toimii ihmisillä. Eläinten elinolosuhteiden parantaminen ja häkkien virikkeistäminen eläimen luonnollisten perustarpeiden mukaisiksi olisi yksi keino tieteen laadun kohentamiseksi.
Standardoimiseen pyrkivät olosuhteet vievät eläimiltä mahdollisuuden luonnolliseen käyttäytymiseen. Monet sairauksien oireet eivät vastaa lääkitykseen kuten ihmisillä. Tämä johtuu siitä, että ihmisen elinympäristö ja sosiaalinen ympäristö on useimmiten monipuolinen. Lääkkeitä tarvitaan molemmille ihmissukupuolille, mutta kokeissa on usein käytetty vain uros hiiriä. Ahtaissa häkeissä uroshiirten on vaikea tulla keskenään toimeen. Tämän takia niitä pidetään tavallisesti yksin, vaikka sen tiedetään aiheuttavan kärsimystä hiiren kaltaiselle sosiaaliselle eläimelle.
Kasaantuvien kanojen arvoitus
Kun kanojen häkkikasvatuksesta on siirrytty isoihin halleihin, aiheuttaa kanojen kasaantuminen yleisesti ongelmia. Joskus lintuja jopa menehtyy joukoittain. Sveitsiläinen tutkija Ariane Stratmann oli selvittänyt kanojen käyttäytymistä videokuvauksen avulla. Vielä ei kuitenkaan ole selvinnyt, miksi jotkin linnut päätyvät kohtalokkaasti kasaantumaan. Mahdollisesti syyt liittyvät kanojen kokemaan pelkoon.
Kongressin työpajassa pohdittiin, miten eläinten kärsimystä voitaisiin kokonaisvaltaista mitata niin ajallisesti kuin määrällisesti. Tavoitteena (Welfare footprint) hankkeessa on lopulta päästä arvioon, jonka avulla esimerkiksi kaupassa olisi mahdollista vertailla lihatuotteita eläimille koituneen kärsimyksen, ei ainoastaan energiapitoisuuden ja hinnan perusteella.
Kongressi keräsi yhteen tutkijoita ja alan ammattilaisia 40 maasta. Kestävä kehitys huomioitiin siten, että tilaisuuden abstrakti-kirja oli tarjolla ainoastaan sähköisenä ja esitykset olivat saatavilla myös etäyhteyksin.
Teksti: Marianna Norring
Lisätietoa kongressin verkkosivuilta: https://isae2023.ee/.
