Siirry sisältöön

Miten nautojen hyvinvointi edistyy

8.6.2023Blogi

Vasikka seisoo kukkaniityllä.

Eläinsuojeluasiamies ja Eläinten hyvinvointikeskus järjestivät 22.5.2023 kaikille avoimen webinaarin nautojen hyvinvoinnin kysymyksistä. Webinaarissa kuultiin kotimaisten tutkijoiden esityksiä ajankohtaisista tutkimuksista ja luomumaitotilallisen puheenvuoro. Martti Mäkelä Tuomelan tilalta kertoi, millaisia pitotapoja hän oli valinnut omille lehmilleen ja vasikoilleen niiden hyvinvointia silmällä pitäen.

Nautojen kipu vaatii hoitoa

Uudistuva eläinten hyvinvointilainsäädäntö tuo parannuksia nautojen kivunhoitoon. Vasikoiden sarven aiheiden poistaminen polttamalla aiheuttaa kovaa kipua, jollei vasikkaa lääkitä asianmukaisesti, totesi eläinten kipuun ja nupoutukseen erikoistunut tutkija Ann-Helena Hokkanen. Kipu saattaa häiritä myös vasikoiden lepoa. Toisaalta juuri stressi- tai sairaustilanteesta toipuvan naudan elimistö tarvitsee lepohetkiään aivan erityisesti. Sopiva lämpötila navetassa on tärkeää pikkuvasikoiden lepomukavuuden kannalta.

Aikuiset naudat arvostavat pehmeää makuupaikkaa, jonne on helppo asettua makuulle, todettiin nautojen unta tutkivan Laura Hännisen esityksessä. Jollei makuutilaa ole tarpeeksi ja lehmät joutuvat odottelemaan tai seisoskelemaan kovilla käytävillä voi jalkojen terveys joutua liian kovalle rasitukselle. Laitumella on usein naudoille sopivat makuuolosuhteet ja pitävä alusta, jolle on helppo rojauttaa suurikin ruho levolle märepalaa jauhamaan.

Lehmien laidunnus antaa pitävän pohjan hyvinvoinnille

Väitöskirjatutkija Aino Pietikäinen totesi, että laitumella on muitakin hyötyjä lehmien hyvinvoinnin kannalta. Laiduntaminen ja laitumella syöminen edustavat lajityypillistä käyttäytymistä parhaimmillaan, samalla eläimet voivat hoitaa sosiaalisia suhteitaan ja halutessaan ponkaista juoksuun arastelematta alustan liukkautta tai kovuutta. Raikas ilma ja virikkeinen ympäristö tuovat vaihtelua sisäruokintakaudelle.

Laidunnuksella voidaan saavuttaa myös terveysetuja. On kuitenkin huolehdittava, etteivät kovat kulkuväylät tai vetinen laidun haittaa eläimiä. Hellejaksojen aikana kuumalle arka lypsylehmä tuntee helposti olonsa tukalaksi. Silloin on eduksi, jos se voi valita viileän varjoisan ympäristön tai esimerkiksi levätä laitumella öisin. Laitumella pitäisi olla myös juomapaikka. Jollei laidunnusta ole mahdollista aina järjestää niin ulkoilu yhdistettynä vapaaseen aperuokintaan voi tarjota monia varsinaisen laidunnuksen etuja hyvinvoinnille.

Tasaikäisissä vasikkaryhmissä taudit liikkuvat

Apulaisprofessori Heli Simojoki kertoi vasikoiden terveyttä vaarantavista tarttuvista taudeista, joita esiintyy yleisesti vasikoiden kasvatuksessa. Lypsykarjatiloilla ripulit ovat tavanomaisia pikkuvasikoilla ja hengitystietulehdukset leviävät vasikkakasvattamoissa. Olosuhteisiin, ruokintaan ja hoitoon panostaminen parantaa hyvinvointia ja siten parantaa vastustuskykyä. Ternimaidon saanti pian syntymän jälkeen on keskeistä vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Lypsylehmien tuottama ternimaito ei aina ole riittävän vasta-ainepitoista, kun taas pihvikarjoissa tätä ongelmaa ei esiinny.

Monia muotoja emon ja vasikan vierihoitosuhteessa

Maitotiloilla vasikat on totuttu erottamaan emistään pian syntymän jälkeen, vaikka emän maidon ja hoivan tiedetään olevan vasikalle eduksi. Maidontuotannon takia lypsylehmien on synnytettävä vasikka säännöllisesti ja vasikan imettäminen voi vähentää maidon määrää tai lypsettävyyttä. Nyt tutkijoiden kiinnostuksen kohteena on selvittää millaisin edellytyksin lehmän ja vasikan kontaktia voisi jatkaa tavanomaista pidempään maidontuotannon liikaa heikentymättä, kertoi aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Mikaela Mughal.

Vierihoitoa saatetaan toteuttaa esimerkiksi vain osan vuorokaudesta tai tilalla voi olla imettäjälehmä vierihoitajana. Vierotus tuottaa emoille sitä enemmän ahdistusta mitä pidempään emo on ehtinyt vasikkaansa leimautua. Aivan helppoa toimivan ratkaisun löytyminen ei siis ole. Onneksi maidontuotanto on varsin mukautuvaa, kunhan muutokset toteutuvat hitaasti. EFSA suosittaa tuoreessa raportissaan emän ja vasikan pitämistä yhdessä vähintään vuorokauden ajan, mitä ei eurooppalaisessa maidontuotannossa aina ole ollut mahdollista toteuttaa.

Marianna Norring