Siirry sisältöön

Lausunnot tuettavaa rakentamista koskevista nauta-, sika- ja siipikarjarakennusten vaatimuksista

17.3.2023Lausunnot

Eläinsuojeluasiamiehen lausunnot maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarja-, lihakarja-, sikala- ja siipikarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista, 16.3.2023.

Lausunto nautakarjarakennusten vaatimuksista PDF-muodossa

Lausunto sikaloiden vaatimuksista PDF-muodossa

Lausunto siipikarjarakennusten vaatimuksista PDF-muodossa

Lausunto luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten ja lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin sekä tukee toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

2 § Määritelmät

Pykälästä tulisi poistaa kohta 8, koska uusien parsinavetoiden rakentamista ei enää tueta. Asetusluonnoksessa ehdotetaan laitumen määritelmäksi pelto- tai metsäpohjaista aidattua aluetta, jolla eläimet saavat liikkua vapaasti. Laitumelta syötävä ruoho voi olla myös osa eläinten ruokintaa. Määritelmää voisi muokata ensimmäisen virkkeen osalta siten, että laitumella tarkoitetaan pelto- tai metsäpohjaista kasvipeitteistä aidattua aluetta, jolla eläimet saavat liikkua vapaasti ja toteuttaa laidunnuskäyttäytymistä.

4 § Lypsykarjarakennuksen sijoitus ja kuljetusreitit

On hyvä asia, että pykälään lisätään jaloittelualueelle tai laitumelle pääsyä koskeva vaatimus. Pääsy laitumelle kesällä sekä jaloittelutarhaan sisäruokintakaudella tulisi olla edellytyksenä uusien pihatoiden rakennuspaikkaa valittaessa.

7 § Eläintilan lattia

Hyvä, että vaaditaan kiinteäpohjaista lattiaa eläinten makuualueelle.

12 § Jaloittelualueet

On hyvä asia, että asetetaan minimipinta-ala nautojen jaloittelutarhalle.

Liite

Liitteestä tulisi poistaa taulukko 1, koska parsinavetoiden rakentamista ei enää tueta.

Taulukko 2 alle kaksi kuukautta vanhan vasikan yksilökarsinan mitoitus ja taulukko 3 nautakarjan ryhmäkarsinan vähimmäispinta-ala

Vähimmäispinta-alavaatimuksen asettaminen imettäjälehmälle ja vasikoille on kannatettava asia. Tämä edistää vasikoiden mahdollisuuksia toteuttaa luonnollista imemiskäyttäytymistä sekä tukee vasikoiden sosiaalisten taitojen kehittymistä. Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSA:n lausunnoilla olleen vasikoiden hyvinvointia koskevan raporttiluonnoksen mukaan vasikoiden pidempiaikaista vierihoitoa tulisi edistää vasikoiden ja emän hyvinvoinnin parantamiseksi. Mikäli pikkuvasikkaa ei pidetä emän tai imettäjälehmän kanssa, raporttiluonnoksessa suositellaan, että vasikat tulisi pitää pareissa tai pienissä ryhmissä (2–7 vasikkaa) ensimmäisestä elinviikosta alkaen (ennen seitsemättä elinpäivää). Yksilökarsinoissa kahdeksan viikon ikään asti pidetyt vasikat kokevat eristäytymisstressiä. Yksilökarsinan negatiivisia hyvinvointivaikutuksia ovat myös muun muassa puutteelliset mahdollisuudet tutkimiskäyttäytymiseen ja leikkikäyttäytymiseen sekä liikkumismahdollisuuksien rajoittuminen. Vasikoiden ryhmäkasvatuksen hyötyjä ovat muun muassa vasikoiden sosiaalisen käyttäytymisen kehittyminen, parempi oppimiskyky ja positiivisemmat tunnetilat. Vasikoiden ryhmäkasvatuksessa riskinä on kuitenkin altistuminen tarttuville taudeille. Tästä syystä raporttiluonnoksessa suositellaan, että vasikoita tulisi pitää enintään seitsemän vasikan ryhmässä. EFSA:n raporttiluonnoksen mukaan 1,5 ja 1,8 neliömetrin yksilökarsinassa vasikalla ei ole mahdollisuutta toteuttaa leikkikäyttäytymistä, johon vasikoilla on sisäsyntyinen motivaatio. 1,5 neliömetrin kokoisessa yksilökarsinassa vasikat viettävät suurimman osan ajastaan (70 %) inaktiivisesti makaamalla.

Tuetussa rakentamisessa tulisi kannustaa pitämään pikkuvasikat yksilökarsinan sijaan pienissä ryhmissä mahdollisimman varhain, mikäli vasikka ei ole yhdessä emän tai imettäjälehmän kanssa. Vasikoita ei tulisi voida pitää yksilökarsinoissa kahden kuukauden ikään saakka. Ryhmäkarsinan minimipinta-ala tulee määritellä myös alle 1 kk ikäisille vasikoille. EFSA:n raporttiluonnoksen valossa taulukossa kuvatut vasikoiden ryhmäkarsinan vähimmäispintaalavaatimukset ovat pieniä. Esimerkiksi kun vasikoilla on tilaa vähintään 3 m2/vasikka, vasikoiden yleinen aktiivisuus lisääntyy, vasikat lepäävät enemmän rennossa asennossa jalat suorina ja vasikat voivat toteuttaa osaa leikkikäyttäytymisestään. Vasikoiden mahdollisuus leikkikäyttäytymisen koko repertuaarin toteuttamiseen edellyttäisi tätäkin huomattavasti suurempaa tilaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

4 § Lihakarjarakennuksen sijoitus ja kuljetusreitit

Rakennuspaikka tulisi valita siten, että kaikille lihakarjan naudoille voidaan järjestää vähintään jaloittelutarhaus sekä emolehmille ulkojaloittelun lisäksi laiduntaminen kesäaikaan.

6 § Eläintilan lattia

Kaikkien nautojen makuualueelle tulee edellyttää kiinteäpohjaista lattiaa. Betonipalkkipohjaisten lihanautojen kokorakolattiakasvattamojen rakentamista ei tulisi enää tukea.

Liite

Taulukot 2 ja 3

Myös alle 2 kuukauden ikäisiä vasikoita tulisi pitää ryhmäkarsinoissa yksilökarsinan sijaan. Asiaa on kommentoitu laajemmin yllä lypsykarjarakennusten liitetaulukoiden yhteydessä. Lisäksi nuorkarjan ja yli 22 kuukauden ikäisten sonnien tai hiehojen vähimmäistilavaatimukset rakolattiakarsinoissa ovat riittämättömiä. Lihaksi kasvatettavien nautojen vähimmäistilavaatimusten tulisi olla vastaavia kuin lypsylehmiksi kasvatettavan nuorkarjan. Lihanautojen kasvatusolosuhteissa tulisi ensisijaisesti suosia kuivikepohjaisia ratkaisuja.

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

11 § Karsinoiden ja muiden sikapaikkatilojen mittavaatimukset

EFSA:n tieteellisen arvion mukaan (2022) porsaskuolleisuus ei vapaassa porsimisessa ylitä porsitushäkin tasoa, mikäli porsivalla emakolla on käytössään vähintään 6,6 m2 tilaa.[1] Tämä tarkoittaa, että porsituskarsinan kokonaisalan tulisi olla vähintään 7,8 m2. Nyt vaadittu 7 m2, jossa emakolle jäisi maksimissaan 6 m2 tilaa ei täytä EFSA:n suositusta, jota olisi hyvä noudattaa.

Porsitushäkin mittoja ei tulisi enää asettaa, sillä porsitushäkkipaikkoja ei enää saa uusiin emakkosikaloihin rakentaa eikä olemassa oleviin sikaloihin lisätä.

Viitteet

[1] European Food Safety Authority (2022) Welfare of pigs on farm. EFSA Journal 20(8):7421. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2022.7421.

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuettavaa rakentamista koskevista siipikarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

2 § Määritelmät

On kiitettävä asia, että häkkikanaloiden rakentamista ei enää tueta. On myös hyvä, että tämän seurauksena pykälä (6 §) munivien kanojen häkkikanaloista poistetaan. Tämä vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n tieteellistä lausuntoa (2023) munivien kanojen hyvinvoinnista, jossa suositellaan, että kaikkia kanoja tulisi pitää häkittömissä systeemeissä.[1]

6 § Avokanalat

Pykälän mukaan suurin sallittu eläintiheys on 9 munintakanaa käytettävissä olevaa kuivike- tai verkkopohjaneliömetriä kohti. Käytettävissä olevaan alaan ei lueta munintapesiä. EFSA:n em. tieteellisessä lausunnossa suositellaan aikuisille muniville kanoille ja emokanoille eläintiheydeksi enintään neljä lintua neliömetriä kohti. Tämä vähentää riskejä höyhenvaurioille ja mahdollistaa lajinmukaisen käyttäytymisen toteuttamisen esteettä, ml. tilaa vaativan käyttäytymisen, kuten siipien oikomisen.

8 § Broilerikasvattamot

Asetusluonnoksen mukaan broilerikasvattamossa eläintiheys määrätään yleisten eläinsuojelumääräysten mukaisesti. Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan broilereiden kasvatustiheys voi olla enimmillään 42 elopainokiloa neliömetriä kohden. EFSA:n tieteellisessä lausunnossa broilereiden hyvinvoinnista eläintiheydeksi suositellaan enintään 11 kg/m2.[2] Tätä korkeammalla eläintiheydellä esimerkiksi kanojen kävelykyky ja käyttäytymistarpeiden toteutuminen heikentyvät tilanpuutteen takia. Broilerikasvattamoissa tulisi edellyttää korotettujen tasojen käyttöä, kuten EFSA:n raportissa suositellaan.

9 § Kalkkunakasvattamot

Kalkkunoille tulisi määritellä vähimmäispinta-alavaatimus, joka mahdollistaa keskeisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen.

Viitteet

[2] EFSA AHAW Panel (EFSA Panel on Animal Health and Animal Welfare), Nielsen SS et al., 2023. Scientific Opinion on the welfare of laying hens on farm. EFSA Journal 2023;21 (2):7789, 188 pp. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.7789.

[3] 2 EFSA AHAW Panel (EFSA Panel on Animal Health and Animal Welfare), Nielsen SS et al. 2023. Scientific Opinion on the welfare of broilers on farm. EFSA Journal 2023;21(2):7788, 236 pp. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.7788.

 

Saara Kupsala

Eläinsuojeluasiamies