Siirry sisältöön

Eduskunta hyväksyi eläinten hyvinvointilain

1.3.2023Blogi

Oranssi kissa katsoo ylöspäin sumennettua vaaleaa taustaa vasten.

Eläinten hyvinvointilaki on yli 12 vuoden valmistelun jälkeen hyväksytty eduskunnassa. Presidentti vahvistaa vielä lain. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta alkaen.

Eläinten hyvinvointilaki korvaa eläinsuojelulain ja -asetuksen, jotka ovat peräisin vuodelta 1996. Eläinsuojelulaki ja -asetus ovat vanhentuneita siihen nähden, kuinka merkittävästi tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt viimeisen noin 30 vuoden aikana. Myös yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut suhtautumisessa eläimiin ja niiden hyvinvointiin.

Eläinten hyvinvointilaki on historiallinen lakiuudistus, jolla pyritään modernisoimaan eläinten hyvinvoinnin sääntely vastaamaan nykypäivän käsityksiä eläinten asemasta ja hyvinvointitarpeista. Lakiuudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat eläinten hyvinvoinnin tilan parantaminen, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen ja viranomaisten keinovalikoiman lisääminen epäkohtiin puuttumiseksi.

Lakiuudistuksella pyritään uudistamaan eläinsuojelun lainsäädäntöperustaa eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen suuntaan. Tästä kertoo se, että laille on annettu nimeksi eläinten hyvinvointilaki.

Lakiin sisältyy nykyiseen eläinsuojelulakiin verrattuna useita eläinten hyvinvointia parantavia uudistuksia. Laki on tuomassa mahdollisuuksia parantaa erityisesti lemmikkieläinten hyvinvoinnin tilaa. Eläinten hyvinvointia edistäviä uudistuksia ovat esimerkiksi:

  • Sallittujen eläinlajien listat (nk. positiivilistat)
  • Eläinjalostuksen sääntelyn tarkentaminen; eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuus koirilla ja kissoilla diagnosoiduista jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista
  • Olennaisia käyttäytymistarpeita koskevat vaatimukset
  • Emakoiden tiineytyshäkkien ja lihanautojen parressa pidon kieltäminen siirtymäajalla
  • Uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen ja käyttöönoton kielto
  • Kivunlievityksen vaatimus kivuliaissa toimenpiteissä; porsaiden kirurgisen kastraation kielto siirtymäajan jälkeen
  • Jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa
  • Pentutehtaista peräisin olevien kissojen ja koirien kaupan ehkäisy uusilla säännöksillä (koiran- ja kissanpentujen maahantuontikielto myyntitarkoitusta varten; koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten vähimmäissisältövaatimukset)
  • Kiellettyjen välineiden kiellon laajeneminen myös hallussapitoon ja markkinointiin; sähköpannan lisääminen kiellettyihin välineisiin
  • Valvonnan sääntelyn tarkentaminen sen tehostamiseksi, esimerkiksi oikeus asiantuntijan käyttöön valvontaa tehtäessä sekä mahdollisuus teurastamoiden kameravalvontaan.

Lisäksi lakiesityksen yhteydessä linjattiin, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi vuoden 2026 alusta lähtien eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla.

Lakiin jäi kuitenkin myös merkittäviä puutteita, ja useat poikkeukset ja pitkät siirtymäajat heikentävät lain tarkoitusta. Esimerkiksi emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeissä ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan vasta 12 vuoden jälkeen lain voimaantulosta. Ympäristövaliokunta ja perustuslakivaliokunta kiinnittivät lausunnoissaan huomiota pitkiin siirtymäaikoihin tuoden esiin esimerkiksi, että pitkät siirtymäajat eivät ole lain tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta aivan asianmukaisia.

Lypsylehmien ja -hiehojen parsinavetoista ja emakoiden porsitushäkeistä ei luovuttu siirtymäajalla eläinten hyvinvointilaissa. Eläinten hyvinvointilaissa olisi pitänyt kieltää siirtymäajalla kaikkien eläinten jatkuva paikalleen kytkeminen ja pito kääntymisen estävissä rakenteissa ilman poikkeuksia.

Niin ikään laki edelleen mahdollistaa monien tuotantoeläinten pidon häkeissä, vaikka Euroopan komissio on valmistelemassa lakiehdotusta useiden tuotantoeläinten häkeistä luopumiseksi. Lain pykäliin jäi kirjaamatta esimerkiksi turkiseläinten ja siipikarjan lintujen käyttäytymistarpeita edistäviä asioita. Jatkuvan juomaveden vaatimukseen jäi huomattavia poikkeuksia, vaikka vedensaannin rajoittaminen on merkittävä riski eläinten hyvinvoinnille. Myöskään esimerkiksi avun tarpeessa olevien luonnonvaraisten eläinten asemaa lakiesitys ei paranna riittävästi. Lue lisää blogista: Eläinten hyvinvointilakiesitys tuo parannuksia, mutta sisältää myös puutteita.

Eduskuntakäsittelyssä lakiesitystä muutettiin tainnuttamatta teurastuksen vaatimuksen ja kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten osalta

Perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena eläinten hyvinvointilakiin tehtiin kaksi sisällöllistä muutosta eduskunnan käsittelyssä. Muutokset koskevat uskonnollista teurastusta ja kotirauhan piirissä tehtävää eläinsuojelutarkastusta.

Hallituksen esityksessä eläinten teurastusta koskevaa sääntelyä ehdotettiin muutettavaksi siten, että eläin tulisi tainnuttaa aina ennen verenlaskua. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että laissa tulee mahdollistaa nykyisen kaltainen poikkeus teurastusta koskevista säännöksistä uskonnon harjoittamisen vapauden turvaavalla tavalla. Tämän seurauksena eläinten hyvinvointilakiin palautettiin säännös uskonnollisista syistä noudatettavasta erityisestä teurastustavasta, joka sallii samanaikaisen tainnuttamisen ja verenlaskun vastaavasti kuin nykyisessä eläinsuojelulaissa. Edellytyksenä on, että tällainen teurastus tapahtuu vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa. Tainnuttamatta teurastuksen kiellon poistuminen eläinten hyvinvointilaista heikensi lakiesitystä, ja Suomen lainsäädäntö ei tältä kohdin tavoittanut muiden Pohjoismaiden vaatimuksia.

Lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta viranomaisen tarkastusoikeus kotirauhan piiriin rajattiin tilanteisiin, joissa on aihetta epäillä eläinten kohtelua, hoitoa tai pitopaikkaa koskevien säännösten olennaista tai vakavaa rikkomista laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten kynnyksen ei tulisi kiristyä nykyisestä. Lue lisää blogista: Eläinten hyvinvointilakiesitykseen tuli heikennyksiä valiokuntakäsittelyssä.

Asetuksia on uudistettava ripeästi

Eläinten hyvinvointilaissa on laajat asetuksenantovaltuudet, ja lain nojalla annettavissa asetuksissa voidaan antaa tarkempia vaatimuksia esimerkiksi eläinten hoidolle, kohtelulle ja pito-olosuhteille. Maa- ja metsätalousvaliokunta painotti mietinnössään lain soveltamisen kannalta keskeisten asetusten valmistelua mahdollisimman nopeasti. Valiokunta totesi, että asetuksenantovaltuuksien ”ripeä ja laajamittainen käyttäminen on tarpeen myös valvonnan yhdenmukaisuuden vuoksi.”

Valtioneuvoston asetus jalostuksesta täytyy valmistella siten, että se tulee voimaan vuoden 2024 alusta alkaen, jolloin eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuus koirille diagnosoiduista vioista ja sairauksista astuu voimaan. Jalostusasetuksella aiotaan antaa tarkemmat säännökset esimerkiksi jalostuskielloista ja -rajoituksista sekä niistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista, joita eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuus koskee.

Myös eläimille tehtävistä toimenpiteistä on tarkoitus säätää tarkemmin asetuksella. Lisäksi on lähdettävä uudistamaan lajikohtaisia asetuksia eläinten hyvinvointilain nojalla. Lajikohtaisista asetuksista kiireellisin on turkiseläinten suojelua koskeva asetus, jonka uudistus on käynnistetty jo vuonna 2013. Myös seura- ja harrastuseläimiä koskeva asetus on uudistettava ja on säädettävä sallituista lemmikkieläinlajeista. Lisäksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettavan lain nojalla annettava asetus kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on saatettava valmiiksi.

Kasvanut ja jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto eläinten hyvinvointitarpeista on tärkeää huomioida annettavissa asetuksissa. Erityisesti eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen on varmistettava lain tarkoitusta vastaavalla tavalla.

Valvonnan resursoinnilla on keskeinen merkitys lain toimeenpanossa. Maa- ja metsätalousvaliokunta totesi, että uusi lainsäädäntö lisää valvontaviranomaisten koulutustarpeita. Siten valvontaviranomaisten osaamisen ja riittävien resurssien varmistaminen on keskeisellä sijalla lain toimeenpanon kannalta.

Valiokunnat käsittelivät myös eläinsuojeluasiamiehen virkaa

Myös eläinsuojeluasiamiehen virkaa käsiteltiin valiokunnissa. Ympäristövaliokunta lausui pitävänsä tärkeänä, että eläinsuojeluasiamiehen virka vakinaistetaan ja tätä varten varataan riittävät resurssit. Maa- ja metsätalousvaliokunta ilmaisi mietinnössään pitävänsä eläinsuojeluasiamiehen toimintaa niin ikään tärkeänä ja katsovansa, että vakinaisen tehtävän tarpeellisuutta tulee selvittää. Valiokunta katsoi myös, että toimijan nimikkeeksi sopisi muiden vastaavanlaisten viranomaisten tavoin jatkossa eläinasiavaltuutettu.

On myönteinen asia, että eläinsuojeluasiamiehen virkaa käsiteltiin valiokunnissa eläinten hyvinvointilakiesityksen yhteydessä. Suomessa eläinsuojeluasiamiehen virka on perustettu kaksi kertaa määräaikaisena hallitusohjelmien kirjauksien perusteella. Kuten valiokunta totesi, eläinasiavaltuutettu kuvaisi paremmin tehtävänkuvaa, sillä tehtävässä edistetään ja parannetaan eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Muiden valtuutettujen tapaan eläinasiavaltuutetun virasta tulisi säätää lailla ja viranhaltijalla tulisi olla käytössään muuta henkilökuntaa. On aika vakinaistaa eläinasiavaltuutetun rooli eläinten hyvinvointilain tarkoitusta edistävänä riippumattomana viranomaistoimijana sekä varmistaa viranomaisen mahdollisuudet edistää eläinten hyvinvointia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Teksti: Saara Kupsala

Lisätietoa

Hallituksen esitys HE 186/2022 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi

Asian käsittelytiedot HE 186/2022 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 33/2022 vp)

Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 106/2022 vp)

Ympäristövaliokunnan lausunto (YmVL 44/2022 vp)

Eläinten hyvinvointilakiesitykseen tuli heikennyksiä valiokuntakäsittelyssä

Eläinten hyvinvointilakiesitys tuo parannuksia mutta sisältää myös puutteita – eläinsuojeluasiamies antoi lausunnon lakiesityksestä valiokunnille

Eläinsuojeluasiamiehen lausunto hallituksen esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi, 5.12. ja 12.12.2022.

Suomen on tärkeää tavoitella kunnianhimoista eläinten hyvinvointipolitiikkaa – ehdotamme politiikkasuosituksessa eläinten hyvinvoinnin edistämisen keinoja

Eläinsuojeluasiamies antoi lausunnon eläinten hyvinvointilakiluonnokseen – lain vaatimuksiin tarvitaan parannuksia eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi

Eläinten hyvinvointilakiluonnoksen esittely- ja kommentointitilaisuudessa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä uudesta lakiesityksestä