Maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 17.2. mietinnön hallituksen esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinnista. Valiokunta esittää lakiesitykseen muutoksia uskonnollisen teurastustavan ja eläinten hyvinvoinnin tarkastamisen sääntelyn osalta. Muutosesitykset pohjautuvat perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Lakiesityksestä poistui tainnuttamatta teurastuksen kielto ilman poikkeuksia
Hallituksen esityksen mukaan teurastettava eläin tulisi tainnuttaa aina ennen verenlaskua. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että laissa tulee mahdollistaa nykyisen kaltainen poikkeus teurastusta koskevista säännöksistä uskonnon harjoittamisen vapauden turvaavalla tavalla.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että nykyisen eläinsuojelulain uskonnollista teurastustapaa koskeva säännös lisätään eläinten hyvinvointilakiin. Näin ollen nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilaissa sallittaisiin samanaikainen tainnutus ja verenlasku uskonnollisessa teurastustavassa. Lisäksi siipikarjaan kuuluvan linnun teurastus olisi sallittua katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella (sileälastaisia lintuja lukuun ottamatta). Tällainen teurastus olisi sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.
Koska tainnutus ja verenlaskun aloittaminen on käytännössä vaikeaa tehdä yhtä aikaa, uskonnollisista syistä erityisellä teurastustavalla teurastettavat lampaat ja naudat tainnutetaan Suomessa ennen verenlaskun aloittamista. Uskonnollisista syistä tehtävä siipikarjan teurastus tainnuttamatta on sallittu teurastamoissa, mutta sitä ei ole hallituksen esityksen mukaan tehty Suomessa.
Kuten hallituksen esityksessä todetaan, nykyinen tieteellinen tutkimusnäyttö selkeästi tukee verenlaskua edeltävää tainnutusta. Onnistunut tainnutus varmistaa sen, että eläin ei ole tuntemiskykyinen ennen verenlaskun aloittamista, ja näin vältetään kipu ja kärsimys, jotka aiheutuvat verenlaskusta. Tainnuttamatta teurastus on kielletty Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Myös Suomen lainsäädännössä tulisi edellyttää eläimen tainnutusta aina ennen verenlaskua eläinten hyvinvoinnin vuoksi.
Eläinsuojelulaki on sallinut poikkeuksen tainnuttamatta teurastuksessa siipikarjan osalta yksityistaloudessa omaa kulutusta varten, jolloin linnun kaulan on voinut katkaista nopeasti terävällä aseella ilman sitä edeltävää tainnutusta. Tämä poikkeus kuitenkin poistuu eläinten hyvinvointilaista. Jatkossa yksityiskäyttöä varten teurastettava siipikarja tulee aina tainnuttaa ennen verenlaskua.
Eläinsuojelutarkastuksen tekemisen kynnystä korotetaan kotirauhan piirissä
Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa muutosta myös kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten sääntelyyn perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Perustuslakivaliokunta katsoi, että tarkastuksen toimittamisen kynnystä tulisi korottaa kotirauhan piiriin ulottuvien tarkastusten osalta sääntelyn oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi. Tämän seurauksena viranomaisen tarkastusoikeus pysyväisluonteiseen asuntoon rajattaisiin tilanteisiin, joissa on aihetta epäillä eläinten kohtelua, hoitoa tai pitopaikkaa koskevien säännösten olennaista tai vakavaa rikkomista laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla.
Kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten kynnyksen ei tulisi kiristyä nykyisestä. Suurin osa epäilyyn perustuvista eläinsuojelutarkastuksista kohdistuu lemmikkieläimiin, joita pidetään tyypillisesti kotirauhan piirissä. Epäilyyn perustuvien tarkastusten määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010 lähtien. On tärkeää muistaa, että lakiuudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat eläinten hyvinvoinnin tilan parantaminen, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen ja viranomaisten keinojen lisääminen epäkohtiin puuttumisessa.
Lisätietoa
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 33/2022 vp)
Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 106/2022 vp)
Ruokaviraston sivu: Usein kysyttyä teurastuksesta
Ruokaviraston raportti: Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2021
