Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syyskuussa, ja lakiesitys on tällä hetkellä valiokuntien käsiteltävänä. Lakiesitykseen sisältyy eläinten hyvinvointia parantavia uudistuksia, mutta myös merkittäviä puutteita. Eläinten hyvinvointilaki määrittää eläinten hyvinvoinnille asetettavat yleiset lainsäädännölliset vaatimukset pitkälle tulevaisuuteen. Eläinsuojeluasiamies on antanut lakiesityksestä maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle lausunnon, josta on koottu keskeisiä huomioita tähän blogiin.
Eläinten hyvinvointilaki korvaa vuodelta 1996 olevan eläinsuojelulain ja -asetuksen ja tulee voimaan mahdollisesti vuoden 2024 alusta alkaen. Hallituksen esityksen mukaan uudella lailla pyritään uudistamaan eläinten hyvinvoinnin sääntelyä, jotta lainsäädäntö vastaisi nykypäivän käsitystä eläinten asemasta ja hyvinvointitarpeista. Tavoitteena on myös parantaa eläinten hyvinvoinnin tilaa uusilla säännöksillä sekä tehostaa eläinsuojeluvalvontaa ja viranomaisten keinoja puuttua epäkohtiin.
Mikä muuttuu?
Hallituksen esityksen mukaan lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta sekä lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa:
- Ihmisen hoidossa olevien eläinten on voitava toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeita (mm. liikkumiseen, leikkiin, lepoon, syömiseen, ravinnon etsintään, ympäristön tutkimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät käyttäytymistarpeet)
- Eläinten pito jatkuvasti paikalleen kytkettynä ja kääntymisen estävissä rakenteissa kielletään – luovutaan lihanautojen parsikasvatuksesta, hevosten pilttuista ja emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeissä siirtymäajalla
- Uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kielletään
- Parsinavetoiden lypsylehmien ja -hiehojen jaloitteluvelvoitetta pidennetään 60 päivästä 90 päivään
- Lintujen ja nisäkkäiden pysyvissä pitopaikoissa tulee olla jatkuvasti juomavettä saatavilla
- Kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä
- Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla, paikallispuudutus on otettava käyttöön toimenpiteen yhteydessä neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta
- Säädetään eläinlajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, seura- ja harrastuseläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävässä eläinnäyttelyssä (nk. positiivilistat)
- Pentutehtaista peräisin olevien kissojen ja koirien kauppaa ehkäistään uusilla säännöksillä (alle puolivuotiaiden pentujen tuontikielto myyntitarkoituksessa, myynti-ilmoitusten vähimmäisvaatimukset)
- Jalostussäännöstä tarkennetaan, ja eläinlääkäreille asetetaan velvollisuus ilmoittaa koirilla ja kissoilla diagnosoimistaan jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista
- Avun tarpeessa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa koskevia säännöksiä täsmennetään ja laajennetaan
- Teuraseläimen tainnuttamista edellytetään aina ennen verenlaskua; eläimen lopetus viihdemuotona kielletään
- Valvonnan sääntelyä tarkennetaan ja lisätään eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi, esim. oikeus asiantuntijan tai avustajan käyttöön valvontaa tehtäessä ja mahdollisuus teurastamoiden kameravalvontaan
- Kalastuslakiin sisällytetään säännökset kalojen ja rapujen lopetuksesta.
Lakiesityksen valmistelun yhteydessä hallitus linjasi myös muita lakiuudistukseen liittyviä seikkoja. Tulevalla rahoituskaudella investointitukea myönnetään vain sellaisten lypsykarjan pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on laidun tai jaloittelutarha. Lisäksi linjattiin, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi vuoden 2026 alusta lähtien eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla.
Lakiesitykseen tarvitaan parannuksia eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta
Lakiehdotukseen sisältyy nykyiseen eläinsuojelulakiin verrattuna useita myönteisiä eläinten hyvinvointia parantavia uudistuksia, joita on kuvattu yllä mainitussa listauksessa. Lakiesitys on tuomassa mahdollisuuksia parantaa erityisesti lemmikkieläinten hyvinvoinnin tilaa. On tärkeää, että lakiesitykseen kirjatut hyvinvointia edistävät uudistukset säilytetään lain kirjauksissa. Lakiin on kuitenkin jäämässä myös merkittäviä puutteita, ja useat poikkeukset ja pitkät siirtymäajat heikentävät lain tarkoitusta. Siirtymä eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointilakiin tulisi näkyä selkeämmin myös tuotantoeläinten hyvinvoinnille asetetuissa vaatimuksissa. Alla on muutamia parannusta vaativia asioita, jotka nostin esiin valiokuntien kuulemisessa:
Itseisarvo
Lain tarkoitukseen ja yleisiin periaatteisiin sisältyy uutena asiana eläinten kunnioitus, jonka taustalla on ajatus eläinten itseisarvosta. Itseisarvo on määritelty yksiselitteisesti, selkeästi ja laajasti lakiesityksen perusteluissa, ja useita lain säännöksiä perustellaan itseisarvoon pohjautuvalla kunnioituksella. Itseisarvoa ei mainita kuitenkaan lainkaan itse lakitekstissä. Lain johdonmukaisuuden näkökulmasta eläinten itseisarvo tulisi tunnustaa lain pykälässä.
Lain tasolla tunnustetulla itseisarvolla on symbolista merkitystä. Kirjaus muistuttaisi ihmisen moraalisesta velvollisuudesta kunnioittaa eläimiä tuntevina olentoina riippumatta siitä, miten eläimet arvotetaan yhteiskunnassa esimerkiksi hyödyllisiksi tai haitallisiksi.
Lue lisää: Uudessa laissa tulisi tunnustaa eläinten itseisarvo.
Liikkumisen tarpeen ja muiden käyttäytymistarpeiden varmistaminen
Lypsylehmien ja -hiehojen parsinavetoista ja emakoiden porsitushäkeistä luopumiselle ei aseteta määräaikaa lakiesityksessä, mikä on ristiriidassa lain olennaisia käyttäytymistarpeita koskevien vaatimusten kanssa. Myös näistä pitomuodoista tulisi luopua siirtymäajalla. Lain kirjauksessa olisi tärkeää tuoda esiin, että porsivien emakoiden pidossa tavoitteena on vapaaporsitukseen siirtyminen.
Parsinavetoiden lehmien ja hiehojen liikkumisen tarpeen tyydyttymiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Kytketyillä naudoilla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen jaloitteluun ympärivuotisesti. Pihatoiden yleistyessä lainsäädäntöön olisi tarpeen kirjata myös pihatoiden lypsylehmiä ja -hiehoja koskeva laidunnus- ja ulkojaloitteluvaatimus. Emakoiden hyvinvoinnin näkökulmasta tiineytyshäkeistä tulisi luopua nopeammin kuin 12 vuoden siirtymäajalla, sillä tiineytyshäkki rajoittaa merkittävästi emakon liikkumista ja lajityypillistä käyttäytymistä.
Lakiesitykseen on kirjattu nautojen ja sikojen käyttäytymistarpeita edistäviä asioita. Kuitenkaan esimerkiksi turkiseläinten ja siipikarjan lintujen käyttäytymistarpeita edistäviä asioita ei ole kirjattu lain pykäliin, mikä on puute lakiesityksessä. Euroopan komission tiedonanto useiden tuotantoeläinten häkeistä luopumisesta olisi perusteltua ottaa paremmin huomioon lakiesityksessä. Suomessa on kananmunantuotannossa meneillään siirtymä virikehäkeistä erilaisiin lattiajärjestelmiin, ja virikehäkeistä tulisikin luopua siirtymäajalla lain kirjauksessa. Lakiesityksen kirjaukset eläinten olennaisista käyttäytymistarpeista edellyttävät turkiseläinten pito-olosuhteiden säätämistä uudelle tasolle. Turkiseläimet tarvitsevat käyttöönsä nykyistä merkittävästi monipuolisemman ja virikkeellisemmän ympäristön ja suuremmat tilat.
Jatkuvan juomaveden poikkeukset
Jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on tärkeä uudistus. Vaatimukseen on kuitenkin useita poikkeuksia lakiesityksessä. Poikkeuksia tulisi olla mahdollisimman vähän, ja poikkeuksista säätämisen tulisi perustua tutkittuun tietoon eläinten vedentarpeesta ja juomiskäyttäytymisestä. Jatkuvaa juomavettä tulisi edellyttää siirtymäajan jälkeen myös ammattimaisilla rekikoiratarhoilla pidettävien koirien, igluvasikoiden ja nahkottavien turkiseläinten pysyvissä pitopaikoissa.
Lakiesityksen pysyvän pitopaikan määritelmän seurauksena jatkuvan juomaveden vaatimus ei koske ulkotarhaa tai laidunta, jos eläin on siellä alle puolet vuorokaudesta. Eläimelle tulisi taata vapaa vedensaanti ulkotarhassa tai laitumella eläinsuojan lisäksi, jos eläin viettää siellä useita tunteja vuorokaudesta. Tarhauksen aikaisesta juomaveden saannista olisi tarpeen säätää tarkemmin asetustasolla.
Porsaiden kirurginen kastraatio
Karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto siirtymäajalla sekä puudutuksen vaade ovat kiitettäviä uudistuksia. Neljän vuoden siirtymäaika pakollisen puudutuksen käyttöön on kuitenkin liian pitkä porsaiden hyvinvoinnin näkökulmasta, ja siirtymäajan tulisi olla lyhyempi. Myös itse kastraatiotoimenpiteestä olisi tärkeää luopua mahdollisimman pian. Toimenpiteestä luopumisen edistämiseksi tarvitaan tukitoimenpiteitä, tutkimusta, neuvontaa ja tiedotusta.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointi
Lakiesitykseen sisältyy useita myönteisiä uudistuksia, jotka tuovat edellytyksiä lemmikkieläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Lakiesityksen puutteena on, että löytöeläinten kuljettamista ja kiinniottoa ei ole säädetty minkään tahon vastuulle. Löytöeläinten kuljetusvelvollisuus tulisi kirjata lakiin. Koirien ja kissojen myynti-ilmoituksissa tulisi edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista.
Harrastus- ja kilpailutoiminnassa käytettävien kohde-eläinten hyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota. Elävien kettujen käytöstä luolakoirien taipumuskokeissa ja harjoituksissa tulisi luopua.
Avun tarpeessa olevat luonnonvaraiset eläimet
Eläinten hyvinvointilakiesityksessä säädetään luonnonvaraisten eläinten auttamiseen liittyvistä asioista nykyistä tarkemmin. Lakiesityksessä ei kuitenkaan säädetä muita vastuita kuin kunnan velvollisuus huolehtia kunnaneläinlääkärin vastaanotolle tuodun vahingoittuneen tai sairaan luonnonvaraisen eläimen lopettamisesta. Kunnille tulisi säätää velvollisuus huolehtia myös kunnaneläinlääkärin vastaanotolle toimitetun sairaan tai vahingoittuneen luonnonvaraisen eläimen hoidon tarpeen arvioinnista, ensiavusta ja toimittamisesta asiantuntevaan hoitoon lopetuksen lisäksi. Laissa tulisi säätää selkeästi ja kattavasti vastuutahot avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten kuljettamisen, avun tarjoamisen ja kansalaisille tarjottavan neuvonnan osalta.
Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan olisi syytä olla luvanvaraista. Tämä varmistaisi sen, että viranomaisella olisi mahdollisuus arvioida olosuhteet, hoitomahdollisuudet ja toiminnanharjoittajan pätevyys ennen toiminnan aloittamista ja toiminta olisi säännöllisen valvonnan piirissä.
Valtion tulisi osallistua nykyistä suuremmalla määrärahalla luonnonvaraisten eläinten hoidon kustannuksiin ja rahoittaa myös muiden kuin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten hoidon järjestämistä. Laki velvoittaa auttamaan kaikkia avuttomassa tilassa olevia luonnonvaraisia eläimiä, ja tähän valtion olisi hyvä luoda nykyistä parempia edellytyksiä.
Kalastuslain kirjaukset kalojen ja rapujen lopetuksesta
On hyvä, että kalastuslakiin sisällytetään vaatimus siitä, että saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Vaatimus ei kuitenkaan koske kerralla saatavia suuria saalismääriä. Suurina saalismäärinä saatavien kalojen lopetusmenetelmiä tulisi aktiivisesti tutkia ja kehittää hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimusnäyttö puoltaa sitä, että rapuja tulisi kohdella tuntemiskykyisinä eläiminä. Laissa tuleekin edellyttää rapujen tainnuttamista ennen lopetusta.
Kilpailueläinlääkärin asema
Lakiesitys heikentää kilpailueläinlääkärin toimivaltuuksia merkittävästi. Ilmoituksenvaraiset eläinkilpailut tulisi luokitella riskitason mukaan. Korkean riskin eläinkilpailuissa kilpailueläinlääkärin tulisi olla viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa eläinten hyvinvointisäädösten noudattamista kilpailuissa ja jolla on toimivaltuudet puuttua suoraan eläinten hyvinvointia vaarantavaan toimintaan kilpailuiden aikana.
Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Lakiesityksen tavoitteena on eläinten hyvinvointivalvonnan ja viranomaisten keinovalikoiman tehostaminen. Myönteisiä uudistuksia ovat esimerkiksi Tullin säätäminen uudeksi valvontaviranomaiseksi ja mahdollisuus teurastamoiden kameravalvontaan. Lakiesityksestä puuttuu virka-ajan ulkopuolella järjestetty eläinten hyvinvointivalvonta. Eläinten hyvinvointivalvonta tulisi järjestää myös päivystysaikaan. Eläintenpitokiellon noudattamisen tarkastus tulisi voida tehdä myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan, jos on aihetta epäillä eläintenpitokieltoa rikottavan.
Lakiesitys tuo uusia velvoitteita viranomaisille ja siten lisäresurssitarpeen valvontaan. Eläinten hyvinvointivalvonnalle onkin turvattava riittävät resurssit.
Eläinasiavaltuutetun virka
Eläinten hyvinvointilaissa tulisi säätää eläinasiavaltuutetun virasta, jonka tehtävänä on edistää eläinten hyvinvointia lain tarkoituksen mukaisesti. Suomessa eläinsuojeluasiamiehen virka on hallitusohjelmien kirjauksien perusteella perustettu kaksi kertaa määräaikaisena (2013–2015 ja 2020–2023). Muiden valtuutettujen tapaan eläinasiavaltuutetun virasta tulisi säätää lailla ja viranhaltijalla tulisi olla käytössään muuta henkilökuntaa. Tämä tukisi viranomaisen mahdollisuuksia edistää eläinten hyvinvointia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Lähetekeskustelussa 4.10.2022 lakiesitys lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta ja ympäristövaliokunta antavat lausunnon. Tällä hetkellä lakiesitys on asiantuntijakuulemisvaiheessa. Maa- ja metsätalousvaliokunta valmistelee mietinnön lakiesityksestä, minkä jälkeen asian käsittely jatkuu täysistunnossa. Eläinsuojeluasiamiehen valiokunnille antamaan lausuntoon voi tutustua kokonaisuudessaan täältä.
Saara Kupsala
Lisätietoja
Hallituksen esitys HE 186/2022 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi.
Hallituksen esityksen käsittelyn etenemistä eduskunnassa voi seurata eduskunnan verkkosivuilta: Asian käsittelytiedot HE 186/2022 vp.
Eduskunnan kirjasto on julkaissut eläinten hyvinvointilaista tietopaketin, johon on koottu lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, oikeusvertailevaa aineistoa sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uutisointia.
Maa- ja metsätalousministeriön hankesivuilta löytyy tietoa eläinten hyvinvointilain valmistelusta ministeriössä ja linkit valmisteluasiakirjoihin.
Eläinsuojeluasiamiehen lausunto hallituksen esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi, 5.12. ja 12.12.2022.
Ylen verkkouutinen, 27.9.2022: Asiantuntijat antavat uudelle eläinsuojelulaille sekä kiitosta että moitteita.
Uudessa laissa tulisi tunnustaa eläinten itseisarvo
Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta on mahdollista luopua – selvitys tarkasteli askelmerkkejä
