Kesällä järjestettiin Berliinissä Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien vuosittainen kokous, johon osallistuin Suomen neuvottelukuntien edustajana. Kunkin osallistujamaan ajankohtaisten eläinten hyvinvointiaiheiden lisäksi kokouksessa käsiteltiin eläinten tuntemiskykyä – mitkä eläinryhmät ovat nykyisen tieteellisen tiedon valossa tuntemiskykyisiä ja miten lainsäädäntö huomioi niiden tuntevuuden.
Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien foorumi EuroFAWC kokoaa yhteen eri maiden neuvottelukuntien toimijoita tarjoten alustan informaation vaihdolle, keskustelulle ja verkostoitumiselle. Foorumin vuosittainen kokous tarjoaa oivan näköalapaikan tarkastella sitä, mitkä eläinten hyvinvoinnin teemat ovat esillä eri maiden politiikassa ja millaisin keinoin eläinten hyvinvointia edistetään Euroopan maissa. Tähän blogikirjoitukseen olen koonnut poimintoja kokouksen annista. Viime vuoden kokouksesta löytyy oma postauksensa.
Hollannin neuvottelukunta julkaisi raportin positiivisesta hyvinvoinnista, Tanskan neuvottelukunta otti kantaa minkkitarhaukseen
Hollannin eläinasioiden neuvottelukunta on julkaissut raportin positiiviseen hyvinvointiin pohjautuvasta kotieläintuotannossa. Kun ihmisten huoli eläinten hyvinvoinnista lisääntyy, tulevaisuuden kotieläintalous voi menestyä vain, jos se perustuu eläinten positiiviseen hyvinvointiin, totesi neuvottelukunta. Monien vuosien ajan tuotantoeläinten hyvinvoinnissa painopiste on ollut negatiivisten näkökohtien, kuten sairauksien ja kivun välttämisessä. Tätä lähestymistapaa ei pidetä enää riittävänä, vaan nykyisin vaaditaan, että eläimille tulee taata lisäksi positiivinen hyvinvointi. Neuvottelukunta muotoili kuusi ohjaavaa periaatetta positiivisen hyvinvoinnin varmistamiseksi karjataloudessa. Periaatteet perustuvat viiden hyvinvointiosa-alueen (Five Domains) malliin, jonka on kehittänyt eläinten hyvinvointitutkimuksen professori David J. Mellor. Periaatteita ovat: eläinten itseisarvon tunnistaminen, hyvä ravitsemus, hyvä ympäristö, hyvä terveys, luonnollinen käyttäytyminen sekä positiivinen mielentila.
Periaatteet on tarkoitettu toimimaan viitteinä sekä suunniteltaessa kotieläintalouden ratkaisuja että eri sidosryhmien välisissä keskusteluissa. Raportissa korostetaan, että eläinten positiivinen hyvinvointi tulisi nähdä olennaisena osana maatalouden kestävyyssiirtymää ja eläinten hyvinvointia tulisi edistää yhdessä muiden kestävyystavoitteiden kanssa. Raportti on saatavilla englanniksi neuvottelukunnan sivuilta.
Tanskan eläinetiikan neuvottelukunta julkaisi viime syksynä lausunnon minkkitarhauksesta. Tanskassa kaikki minkit lopetettiin vuonna 2020 koronavirusvarotoimena, ja maassa astui voimaan tilapäinen minkkitarhauskielto vuoden 2022 loppuun asti. Neuvottelukunta halusi lausunnollaan osallistua keskusteluun minkkitarhauksen edellytyksistä, jos sitä jatketaan Tanskassa.
Neuvottelukunta totesi lausunnossaan, että minkkien pitäminen nykyisenlaisissa häkeissä ei ole hyväksyttävää. Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan eläinten hyvinvoinnille on ratkaisevan tärkeää se, että eläimille annetaan hyvät mahdollisuudet toteuttaa luonnollista käyttäytymistä. Eläinten pitoa erittäin rajoittavissa olosuhteissa ei voi pitää eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta asianmukaisena, kun huomioidaan nykyinen tieto eläinten käyttäytymistarpeista.
Neuvottelukunta katsoikin, että olemassa olevalle häkkijärjestelmälle on kehitettävä vaihtoehto, jos minkkien tarhaus turkistuotantoa varten aiotaan aloittaa Tanskassa uudelleen. Mikäli tähän ryhdytään, neuvottelukunta suosittelee tutkimuksen keskittämistä minkkien pito-olosuhteiden uudelleen arviointiin sen sijaan, että tehtäisiin pelkästään mukautuksia nykyiseen järjestelmään. Neuvottelukunnan lausunto on saatavilla tanskaksi ja englanniksi. Maan parlamentti päättää syksyn aikana minkkitarhauksen jatkosta Tanskassa.
Tanskassa elintarvike- maatalous ja kalastusministeriö on julkaissut oppimateriaaleja eläinten hyvinvoinnista ja eläinetiikasta peruskoulujen käyttöön. Tanskankielisiin oppimateriaaleihin (muun muassa digitaaliset oppikirjat, tehtävät, opettajanoppaat sekä videot ja muut tietolähteet) voi tutustua oppimateriaalien verkkoalustalta.
Saksassa tiukennettiin koirankasvatuksen vaatimuksia, Ruotsissa on julkaistu raportti kasvatus- ja kuntoutuskoirien hyvinvoinnista
Saksassa on tehty muutoksia koirien suojelua koskevaan asetukseen, ja muutokset astuivat voimaan tämän vuoden alussa. Asetuksessa tiukennettiin koirankasvatusta koskevia vaatimuksia, ja asetukseen sisältyy säännöksiä esimerkiksi pentujen sosiaalistamisesta ja totuttamisesta ympäristön ärsykkeisiin. Asetuksessa myös asetetaan näyttely- ja kilpailukielto koirille, jotka kärsivät haitallisesta jalostuksesta.
Ruotsin eläinten hyvinvointikeskus on julkaissut yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n sekä Ruotsin terapiakoirakoulun kanssa raportin koira-avusteisissa tehtävissä työskentelevistä koirista. Raportissa kartoitetaan, millaisissa eläinavusteisissa tehtävissä koirat toimivat kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, miten koira-avusteinen interventio vaikuttaa ihmisiin, mitä tarpeita koiralla on ja kuinka eläinavusteisessa toiminnassa työskentely vaikuttaa koiran hyvinvointiin. Raportissa on myös useita suosituksia koira-avusteisessa toiminnassa työskentelevien koirien hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Ruotsinkielinen raportti on luettavissa SLU:n sivuilta.
Britannian arviointiraportin mukaan mustekalat ja ravut ovat tuntevia olentoja
Tänä vuonna kokouksen tarkempana teemana oli eläinten tuntemiskyky. Skotlannin eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtaja Cathy Dywer alusti eläinten tuntemiskykyä koskevasta tutkimusnäytöstä, ja lisäksi esillä oli eri maiden lainsäädäntökehitys koskien tuntemiskykyisten eläinten määrittelyä.
Eläinten asema tuntevina olentoina on ollut esillä etenkin Isossa-Britanniassa uuden eläinten hyvinvointia ja tuntemiskykyä koskevan lain myötä. Eläimet on tunnustettu tunteviksi olennoiksi vuonna 2009 voimaan tulleessa Euroopan unionin perussopimuksessa, Lissabonin sopimuksessa. Britannian irtaantuessa Euroopan unionista maan hallitus sitoutui tuomaan uutta lainsäädäntöä, jossa tunnustetaan eläinten asema tuntevina olentoina. Hallitus päätti myös teettää arvion pääjalkaisten (kuten mustekalat) ja kymmenjalkaisten (kuten ravut ja katkaravut) tuntemiskyvystä. Arvion toteutti London School of Economics -yliopisto, joka julkaisi aiheesta raportin viime vuonna.
Raportin mukaan tuntemiskyky tarkoittaa kykyä kokea tunteita, kuten kipua, mielihyvää, nälkää, janoa, iloa, mukavuutta ja innostusta. Eläinten hyvinvointikeskustelussa tuntemiskyky on usein määritelty tätä kapeammin, jolloin käsitteellä on viitattu kykyyn kokea negatiivisia tunteita, kuten kipua. Raportissa tuntemiskykyyn sisältyy kuitenkin niin kielteisten kuin myönteisten tunteiden kokeminen. Tuntemiskyky viittaa sisäiseen, tiedostettuun kokemukseen tunteista, eli se eroaa esimerkiksi pelkästä nosiseptiosta, jossa kipua aistivat tuntohermopäätteet eli nosiseptorit havaitsevat haitallisia ärsykkeitä, kuten kudosvaurion tai äärimmäisen kuumuuden.
Ei ole vielä kauan siitä, kun kalojen tietoisuutta ja tuntemiskykyä saatettiin kyseenalaistaa. Nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan kaikki selkärankaiset ovat tuntemiskykyisiä, ja pohdinnan kohteena on sen sijaan, mitkä selkärangattomista eläimistä voivat olla tietoisia ja tuntevia olentoja. Britannian selvityksessä keskityttiin pääjalkaisiin ja kymmenjalkaisiin, joiden tuntoisuutta koskeva tutkimustieto on lisääntynyt ja joiden kohtelu on entistä vilkkaamman yhteiskunnallisen keskustelun kohteena.
Raportissa arvioitiin pääjalkaisten ja kymmenjalkaisten tuntemiskykyä koskevaa tieteellistä näyttöä yli 300 tutkimuksen pohjalta ja kahdeksan kriteerin avulla. Kriteereihin sisältyivät esimerkiksi nosiseptoreiden sekä sellaisten aivoalueiden olemassaolo, jotka kykenevät yhdistämään informaatiota eri aistilähteistä, reagointi paikallispuudutteeseen tai kipulääkkeeseen, itsesuojelua osoittava käyttäytyminen sekä kyky oppia välttämään asioita, jotka ilmenevät haitallisen ärsykkeen yhteydessä (nk. assosiatiivinen oppiminen).
Raportin päätelmä oli, että pääjalkaisista tursaat täyttävät todennäköisesti kaikki tuntemiskyvyn kriteerit; kalmareista ja seepioista tutkimusnäyttöä oli vähemmän, mutta näyttö oli silti huomattava. Taskuravut täyttivät useimmat kriteerit suurella tai erittäin suurella todennäköisyydellä; vähemmän oli tutkimustietoa muista ravuista, mutta niidenkin tuntemiskyvystä tutkimusnäyttö oli huomattava. Niissä tilanteissa, joissa eläimet eivät täyttäneet tuntemiskyvyn kriteereitä, taustalla oli tutkimuksen puute, ei niinkään se, että tutkimuksin olisi osoitettu, että eläin ei täytä kriteereitä sen kykyjä testattaessa.
Tämän arvioinnin pohjalta raportin päätelmä on, että kaikkia pääjalkaisia ja kymmenjalkaisia tulisi pitää tuntemiskykyisinä eläiminä Britannian eläinten hyvinvointilainsäädännön yhteydessä. Raportissa tehtiin myös useita suosituksia näiden eläinten kohtelun parantamiseksi: esimerkiksi elävien rapujen myynti niiden käsittelyyn perehtymättömille ihmisille tulisi kieltää, rapujen varastointiin ja kuljetukseen tarvitaan päivitettyjä säädöksiä tai ohjeita, rapujen tainnutusmenetelmiä tulisi tutkia lisää sekä rapujen elävänä keittäminen ilman tainnutusta tulisi kieltää.
Tämän vuoden keväällä astui Britanniassa voimaan uusi eläinten hyvinvointia ja tuntemiskykyä koskeva laki, Animal Welfare (Sentience) Act, jossa tunnustetaan eläimet tuntevina olentoina. Pääjalkaiset ja kymmenjalkaiset sisällytettiin selkärankaisten lisäksi lain soveltamisalaan raportin suosituksen mukaisesti. Laissa myös asetettiin uusi toimikunta ”Animal Sentience Committee”, jonka tehtävänä on arvioida sitä, kuinka hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon eläinten hyvinvointitarpeet tuntevina olentoina. Hallitus on velvoitettu vastaamaan komitean huomioihin maan parlamentille kolmen kuukauden sisällä komitean raportin julkaisemisesta. Komitean jäsenet aiotaan nimittää tänä syksynä.
Rapujen kivuton lopetus edellyttää asianmukaista tainnutusta
Kokouksessa käsiteltiin myös rapujen tainnutusta ja lopetusta, josta alustivat Belgian Brysselin neuvottelukunnan tieteelliset asiantuntijat Christel Moons ja Mariella Debille. Neuvottelukunta on julkaissut suosituksen kymmenjalkaisten tainnuttamisesta lopetuksen yhteydessä, ja suositus on saatavilla myös englanniksi. Neuvottelukunnan mukaan rapujen lopetukseen tulisi sallia vain kivuttomin menetelmä ja sen yhteydessä tulisi aina edellyttää tainnuttamista. Vain sähköisiä menetelmiä tulisi käyttää, joissa lopettaminen suoritetaan samanaikaisesti tainnutuksen kanssa. Asianmukainen sähköinen tainnutus aiheuttaa tajunnan menetyksen alle sekunnissa, minkä varmistamiseksi ainoastaan tutkimuksin validoituja laitteita tulisi käyttää. Tällä hetkellä puuttuu tutkimustietoa siitä, miten käytännössä varmistetaan ravun tainnutuksen jälkeinen tuntemiskyvyttömyys kuolemaan saakka. Siksi neuvottelukunnan näkemyksen mukaan rapujen lopetuksessa tulisi sallia ainoastaan sellaiset sähköiset tainnutusmenetelmät, jotka aiheuttavat välittömän kuoleman.
Neuvottelukunnan tekemän kartoituksen mukaan Norjan, Uuden-Seelannin, Itävallan ja Sveitsin eläinten hyvinvointilainsäädäntö huomioi kymmenjalkaiset tuntevina olentoina. Sveitsin lainsäädännössä asetetaan tarkemmat säännökset kymmenjalkaisten lopetuksesta, ja rapujen tainnutusta edellytetään ennen lopetusta. Skotlannin neuvottelukunta on tehnyt lausuman eläinten tuntemiskyvystä, jonka mukaan tuntemiskykyisiä eläimiä ovat selkärankaisten lisäksi pääjalkaiset ja kymmenjalkaiset.
Suomessa kysymys rapujen kivuntuntokyvystä on ajankohtainen, sillä eläinten hyvinvointilakiesitykseen sisältyy liitelaki kalastuslain muuttamisesta, jossa on mukana uusia säännöksiä rapujen lopetuksesta. Ehdotetun pykälän mukaan ravut tulisi lopettaa riittävän suuressa määrässä kiehuvaa vettä ja rapu voidaan lopettaa myös muulla sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä tai tekniikalla. Eläinten hyvinvointikeskus on tehnyt tieteellisen lausunnon rapujen kivuntunnosta ja tainnutusmenetelmistä, jonka mukaan ravun hyvinvoinnin näkökulmasta ravut tulisi tainnuttaa sähköllä ennen prosessointia elintarvikkeiksi.
Euroopan neuvottelukuntien kokouksen loppupohdintana voi todeta, että tutkimusnäyttö puoltaa sitä, että rapuja tulisi kohdella tuntemiskykyisinä eläiminä ja että usean maan lainsäädännössä ravut on alettu huomioida tuntevina olentoina. Rapujen kivuton lopetus edellyttää asianmukaista tainnutusta siten, että eläimen tuntemiskyvyttömyys voidaan varmistaa kuolemaan saakka. Rapujen elävänä keittäminen ei ole humaani lopetusmenetelmä. Eduskunta tulee ottamaan kantaa myös rapujen lopetusmenetelmiin, sillä hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on menossa eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä.
Voivatko muutkin selkärangattomat kuin mustekalat ja ravut olla tietoisia ja tuntevia olentoja? EuroFAWC:n kokouksessa keskusteltiin myös hyönteisten tuntoisuudesta. Vaikka tutkimustieto hyönteisistä lisääntyy, tiedeyhteisössä ei ole muodostettu yhteistä näkemystä hyönteisten kivuntunnosta tutkimusnäytön vähäisyyden takia. Keskustelu hyönteisten hyvinvoinnista kuitenkin lisääntyy, ja esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pohditaan tarvetta asettaa vähimmäisvaatimuksia hunajamehiläisten pidolle ja kohtelulle, mikä edellyttäisi kannan muodostamista hyönteisten tuntemiskyvystä. Suomen neuvottelukunnat ovat tehneet yhteiskannanoton hyönteisten hyvinvoinnista, jonka mukaan saatavilla olevan tutkimustiedon pohjalta on mahdollista, että hyönteiset voivat tuntea kipua, kärsimystä tai muuta vastaavan kaltaista haittaa, ja siksi hyönteisten kohteluun olisikin hyvä soveltaa varovaisuusperiaatetta. Voikin olla, että ensi vuoden EuroFAWC:n kokouksessa käsitellään tarkemmin hyönteisten hyvinvointia.
Teksti: Saara Kupsala
