Aika: maanantai 23.5.2022 klo 13.00–19.00 ja tiistai 24.5.2022 klo 9.00–13.00
Paikka: Säätytalo, sali 15, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki
Hybriditapahtuma – esitykset Säätytalossa ja verkossa
Ihminen on kauan valikoinut ja jalostanut eläimissä toivomiaan piirteitä. Uudet jalostusteknologiat ovat muuttaneet jalostusta merkittävästi viime vuosikymmeninä. Lemmikkieläimiä on esimerkiksi jalostettu ulkonäön, luonteen ja eri käyttöominaisuuksien perusteella. Tuotantoeläinten kohdalla on jalostettu kykyä tuottaa tehokkaasti lihaa, maitoa ja munia. Koe-eläinten perimää on muokattu erilaisten tautimallien kehittämiseksi ja ihmisten sairauksien tutkimiseksi. Ihminen on myös vaikuttanut luonnonvaraisten eläinten perimään niiden sopeutuessa sukupolvien myötä elämään ihmistoiminnan kanssa.
Jalostukseen liittyviä eläinten hyvinvointikysymyksiä pohditaan eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen järjestämässä seminaarissa. Seminaarissa kuullaan useita asiantuntijapuheenvuoroja ihmisen valinnan vaikutuksesta lemmikkieläinten, tuotantoeläinten, koe-eläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin eri näkökulmista.
Miten hyvinvointi huomioidaan tämän päivän eläinjalostuksessa? Mitä tutkimus on tuonut esiin eläinten ominaisuuksien geneettisestä taustasta? Miten jalostusta koskeva lainsäädäntö on muuttumassa, ja miten sallitun jalostuksen raja määritetään uudistuvassa eläinsuojelulainsäädännössä? Seminaari valottaa myös eläinjalostuksen muuttuvia ihanteita, kuluttajien suhtautumista jalostukseen sekä jalostukseen liittyviä eläinsuojelupolitiikan kysymyksiä.
Seminaarin kansainvälisiä puhujia ovat apulaisprofessori Ida Thøfner Kööpenhaminan yliopistosta ja Eläimet tieteessä -osaston johtaja Penny Hawkins britannialaisesta eläinsuojelujärjestöstä RSPCA:sta. Ida Thøfner puhuu munivien kanojen rintalastamurtumista ja niiden kytkeytymisestä kanojen valintajalostukseen. Mitä tutkimus on paljastanut kanojen rintalastamurtumien yleisyydestä ja niiden kehittymisen riskitekijöistä? Millä keinoin rintalastavaurioita voidaan ehkäistä ja siten parantaa munivien kanojen hyvinvointia?
Penny Hawkins puhuu yleisesti käytettyjen koe-eläinten – hiirten ja seeprakalojen – geenimuuntelusta ja geenieditoinnista. Mitä geenieditointi tarkoittaa ja miten geenimuuntelu vaikuttaa koe-eläinten hyvinvointiin? Hawkins käsittelee esitelmässään myös eläinkokeita, joita tehdään geenieditoitujen tuotantoeläinten ja villieläinten tuottamiseksi.
Seminaari on yleisölle avoin ja maksuton. Seminaariin voi osallistua paikan päällä tai etänä verkkoyhteyksien kautta. Seminaariin on ilmoittauduttava 15.5. mennessä rajoitetun tilan ja kahvitarjoilun vuoksi sekä verkko-osallistumislinkin lähettämistä varten.
Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan!
#jalostusjahyvinvointi
* Eläinsuojeluasiamiehen blogista löytyy tiivistelmä seminaarin esityksistä.
* Eläinten hyvinvointikeskuksen YouTube-kanavalla on julkaistu Ida Thøfnerin ja Penny Hawkinsin esitykset tekstitettyinä.
Ohjelma
Maanantai 23.5.2022
Avaus
13.00 Tervetuloa
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala
Satu Raussi ja Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus
13.05 Seminaarin avaus
Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
Jalostus ja tuotantoeläinten hyvinvointi
Puheenjohtaja: eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala
13.15 Keel bone fractures in laying hens
Ida Thøfner, Associate Professor, University of Copenhagen
14.15–14.30 Tauko
14.30 Vaikuttaako kasvunopeus broilerin hyvinvointiin?
Eija Kaukonen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
14.55 Sikojen jalostusvalinta: pahnuekoko, vapaaporsitus ja täyskarjukasvatus
Timo Serenius, yrittäjä, Figen jalostusjohtaja, Seredat Oy
15.20 Lypsykarjan hyvinvoinnin parantaminen jalostuksen avulla
Terhi Mehtiö, tutkija, Luonnonvarakeskus
15.45 Kalojen hyvinvoinnin huomioiminen kirjolohen valintajalostuksessa
Antti Kause, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
16.10 Sinikettujen valintaohjelma hyvinvoinnin näkökulmasta
Riitta Kempe, tutkija, Luonnonvarakeskus
16.30–17.00 Kahvitauko (sali 20)
Jalostus ja lemmikkieläinten hyvinvointi
Puheenjohtaja: Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus
17.00 Mitä koirien ja kissojen geenitutkimus on paljastanut jalostuksesta?
Hannes Lohi, professori, Helsingin yliopisto
17.25 Kissojen käyttäytymiseen vaikuttavat geneettiset ja ympäristötekijät
Milla Salonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
17.50 Koirien käyttäytymisen, pelokkuuden ja ääniarkuuden periytyminen
Katriina Tiira, eläinten käyttäytymistieteiden dosentti, smartDOG Oy
18.15 Uusi laki tulee – millaisia koiria saa jatkossa käyttää jalostukseen Suomessa?
Riitta Kempe, tutkija, Luonnonvarakeskus ja Katariina Mäki, vieraileva asiantuntija, Luonnonvarakeskus
18.40 Roturisteytykset koiranjalostuksessa
Katariina Mäki, vieraileva asiantuntija, Luonnonvarakeskus
19.00 Seminaaripäivä 1 päättyy
Tiistai 24.5.2022
Ihmisen tekemän geneettisen valinnan vaikutus koe-eläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin
Puheenjohtaja: Satu Raussi, Eläinten hyvinvointikeskus
9.00 Welfare of genetically altered laboratory animals
Penny Hawkins, Head of the RSPCA Animals in Science Team, The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals
10.00 Rotat ja hiiret sopeutuvat ihmiseen
Tuomas Aivelo, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Jalostus: historia, lainsäädäntö ja politiikka
Puheenjohtaja: eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala
10.25 Suomalaisen sianjalostuksen ihanteita 1900-luvun alusta
Eeva Nikkilä, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
10.50–11.20 Kahvitauko (sali 20)
11.20 Lypsykarjan jalostuksen muuttuvat ihanteet
Annika Lonkila, tutkija, Suomen ympäristökeskus
11.45 Tuotantoeläinten jalostus ja vastuulliset valinnat: kiinnostaako jalostus kuluttajia?
Mari Koistinen, tietokirjailija
12.10 Muuttuva eläinten hyvinvointilainsäädäntö ja jalostus
Tiina Pullola, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
12.30 Jalostus eläinsuojelupolitiikan näkökulmasta
Kansanedustaja Jenni Pitko ja kansanedustaja Mia Laiho, eduskunnan eläinsuojeluryhmä, eduskunta
12.50 Loppusanat
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala
