Pitkään valmistelussa ollut eläinten hyvinvointilakiluonnos lähetettiin marraskuussa lausuntokierrokselle. Lakiluonnokseen sisältyy eläinten hyvinvointia parantavia uudistuksia, mutta lakiin on jäämässä myös merkittäviä puutteita. Esimerkiksi olennaisia käyttäytymistarpeita koskevat vaatimukset ovat lakiluonnoksen keskeisimpiä uudistuksia, joihin kiteytyy myös lakiluonnoksen huomattavat puutteet. Eläinsuojeluasiamies on antanut lausuntonsa lakiluonnoksesta maa- ja metsätalousministeriölle. Lausuntoon voi tutustua kokonaisuudessaan täältä.
Lain tarkoitukseen muutoksia
Lakiuudistuksella eläinsuojelun lainsäädäntöperustaa pyritään muuttamaan eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen suuntaan. Lain ensisijaiseksi tarkoitukseksi nostetaan eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Kunnioituksen lisääminen lain tarkoitukseen tuo lain lähtökohtiin uuden, eläimen arvostamista korostavan elementin. Perustelujen mukaan kunnioittamisen taustalla on ajatus eläimen itseisarvosta. Eläinten itseisarvo tulisi tunnustaa lakitekstissä, ei vain perusteluissa. Eläinten kunnioittaminen ja hyvinvoinnin edistäminen pohjautuvat ajatukseen siitä, että eläin on itsessään arvokas tuntevana olentona.
Eläinten käyttäytymistarpeita koskevia vaatimuksia parannettava
Eläinten olennaisia käyttäytymistarpeita koskevat vaatimukset ovat lakiluonnoksen keskeisimpiä uudistuksia. Tämä vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä siitä, että eläimillä on sisäsyntyisiä käyttäytymistarpeita, joiden estyminen johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen. Samalla myös lakiluonnoksen keskeiset puutteet liittyvät käyttäytymistarpeita koskeviin vaatimuksiin.
Lakiluonnoksessa kiitettävästi kielletään eläinten pito jatkuvasti kytkettynä ja kääntymisen estävissä rakenteissa pysyvissä pitopaikoissaan. Tämän kirjauksen seurauksena lihanautojen parsista, hevosten pilttuista ja emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeissä luovutaan siirtymäajalla. Myös uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kielletään. Lakiluonnos ei kuitenkaan kiellä maidontuotannon lehmien ja hiehojen parsinavetoita ja emakoiden pitoa porsitushäkeissä siirtymäajalla, mikä on ristiriidassa lakiluonnoksen olennaisia käyttäytymistarpeita koskevien vaatimusten kanssa. Myös näistä pitomuodoista tulisi luopua siirtymäajalla.
Euroopan komissio ja parlamentti ovat puoltaneet eurooppalaista kansalaisaloitetta useiden tuotantoeläinlajien häkkikasvatuksen kieltämisestä. Komissio ilmoitti kesäkuussa aikovansa esitellä vuoden 2023 loppuun mennessä asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Eläinten hyvinvointilain valmisteluun liittyvät selvitystyöt keskittyivät eläinten kytkemiseen ja kääntymisen estävissä rakenteissa pitoon, mutta eivät laajemmin eläinten pitoon häkeissä. Komission tiedonanto olisi kuitenkin perusteltua ottaa huomioon lakiluonnoksessa.
Suomessa on kananmunantuotannossa meneillään siirtymä virikehäkeistä erilaisiin lattiajärjestelmiin, ja virikehäkeistä tulisikin luopua siirtymäajalla lain kirjauksessa. Lakiluonnoksen kirjaukset eläinten olennaisista käyttäytymistarpeista edellyttävät turkiseläinten pito-olosuhteiden parantamista siten, että ne vastaavat eläinten tarpeita. Vastaavasti kuin muu tuotantoeläinten pito on alkanut siirtyä pois eläinten käyttäytymistä ja liikkumista voimakkaasti rajoittavista häkkijärjestelmistä, myös turkiseläinten pidossa tulee siirtyä niiden lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollistaviin pitomuotoihin.
Tehokkaasta kivunlievityksestä on huolehdittava
Kivunlievityksen vaatimus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä on tärkeä uudistus verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön. Säädöstä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että kivuliaan toimenpiteen aikana ja sen jälkeen on käytettävä riittävän tehokasta kivunlievitystä. Porsaiden hyvinvointi edellyttää karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Siirtymäajalla on huolehdittava tehokkaasta kivunlievityksestä, mihin sisältyy puudutuksen käyttö.
Laki tuo uusia keinoja puuttua eläinten hyvinvoinnille haitalliseen jalostukseen
On yleisesti tunnustettu, että eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanoa tulee tehostaa eläinten hyvinvoinnille haitalliseen jalostukseen puuttumiseksi. Jalostussäännöksen täsmentäminen ja tarkentaminen lakiluonnoksessa onkin tervetullut. Niin lemmikki- kuin tuotantoeläinten hyvinvoinnille haitalliseen jalostukseen tulee puuttua nykyistä paremmin. Seura- ja harrastuseläinten kohdalla muun muassa liioiteltujen ulkomuotopiirteiden tavoittelu ja tuotantoeläinten kohdalla liiallinen tuotosominaisuuksien korostaminen ovat johtaneet vakaviin hyvinvointiongelmiin.
Eläinlääkäreille säädettävä ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia kissoille ja koirille tehdyistä toimenpiteistä on tervetullut uudistus. Jalostusta tarkemmin säätävää asetusta tarvitaan mahdollisimman pian tukemaan valvontaa.
Lakiluonnos ei kuitenkaan tuo välineitä puuttua maan rajojen ulkopuolella tapahtuvaan jalostukseen. Tämä on ongelmallista erityisesti tuotantoeläinten kohdalla, joka on kytköksissä kansainväliseen jalostukseen.
Jatkuvan juomavedensaannin poikkeuksia tulisi tarkastella uudelleen tutkitun tiedon valossa
Jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on tärkeä uudistus. Luonnoksessa ehdotettuja poikkeuksia tulee kuitenkin tarkastella uudestaan tutkitun tiedon valossa. Igluvasikoiden, rekikoirien ja turkiseläinten juomaveden tarvetta on selvitettävä ja poikkeuksista tulisi säätää tutkimustietoon perustuen. Siitokseen käytettävien turkiseläinten jatkuvan juomavedensaannin siirtymäaikaa tulee lyhentää.
On hyvä, että lakiluonnoksessa on sallittuja eläinlajeja koskeva säännös, jonka mukaan tuotantoeläiminä, seura- ja harrastuseläiminä sekä sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä voidaan pitää vain sellaisia lajeja, joiden pito voidaan järjestää siten, että niiden on mahdollista toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeita ja fysiologisia tarpeita ja joille on saatavilla asianmukaista eläinlääkinnällistä hoitoa.
Lemmikkirekisterit etenevät, koirien ja kissojen kauppaan uusia säännöksiä
Eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla säädettävän tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen ulottaminen koirien lisäksi myös kissoihin on merkittävä uudistus. Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tuo keinon puuttua kissoihin liittyviin vakaviin eläinsuojeluongelmiin, kuten kissojen hylkäämiseen ja hallitsemattomasti lisääntyviin kissapopulaatioihin sekä edistää löytökissojen palautumista omistajilleen. Lakiluonnokseen sisällytetty nisäkkään pitäjän velvoite estää pitämänsä eläimen hallitsematon lisääntyminen tuo keinon ennaltaehkäistä kissapopulaatioiden syntymistä muiden hyvinvointihyötyjen lisäksi.
Koiran- ja kissanpentujen maahantuontikielto myyntitarkoituksessa on kannatettava uudistus ja tuo keinon ehkäistä pentutehtaista Suomeen tuotujen kissojen ja koirien kauppaa. On myös hyvä, että koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset.
Kalojen ja rapujen lopetukseen uusia säännöksiä, apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten tilannetta parannettava
Kalastuslakiin sisällytettävät uudet säännökset kalojen lopettamisesta ovat tarpeen. Kalojen kiputuntemus on nykytiedon mukaan vastaavanlainen kuin muilla selkärankaisilla. Tutkimustieto kalojen kivuntunnosta puoltaa viihdemuotoisen pyydystä ja päästä -kalastuksen kieltämistä eläinten hyvinvointisyistä. Varovaisuusperiaate edellyttää, että ravut tulisi tainnuttaa ennen lopetusta.
Lakiluonnoksessa kunnille säädetään velvollisuus huolehtia kunnaneläinlääkärin vastaanotolle toimitetun sairaan tai vahingoittuneen luonnonvaraisen eläimen lopetuksesta. Velvollisuus tulisi ulottaa myös eläimen hoidonarviointiin, ensiapuun ja toimittamiseen asiantuntevaan jatkohoitoon. Apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten hoitoon on suunnattava lisää resursseja.
Lakiluonnoksen uudet vaatimukset tuovat lisäresurssitarpeen valvontaan. Eläinten hyvinvointivalvonnalle tulisikin turvata riittävät resurssit, ja valvonta tulisi järjestää myös virka-ajan ulkopuolella.
Eläinten hyvinvointilain on tarkoitus korvata nykyinen eläinsuojelulaki ja -asetus ja tulla voimaan 1.1.2023. Luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella 4.11.2021-14.1.2022. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.
Saara Kupsala
Lisätietoja
Lue eläinsuojeluasiamiehen koko lausunto ja yksityiskohtaiset kommentit lakiluonnoksen pykäliin täältä.
Maa- ja metsätalousministeriön hankesivuilta löytyvät linkit lakiluonnokseen, lausuntopyyntöön ja muihin asiakirjoihin.
Annetut lausunnot löytyvät Hankeikkunasta, Lausuntokierros-linkin takaa (yksityishenkilöiden antamia lausuntoja ei julkaista hankeikkunassa).
