Maa- ja metsätalousministeriön, eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen järjestämässä webinaarissa käsiteltiin eläinten hyvinvointilakiluonnoksen keskeisiä muutoksia. Tässä blogipostauksessa esitetään tiivistettynä esittely- ja kommenttipuheenvuorojen näkökulmia.
Eläinten hyvinvointilain valmistelu on edennyt lausuntovaiheeseen
Hallituksen esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi saapui lausuntokierrokselle 4.11.2021. Eläinten hyvinvointilain on tarkoitus korvata voimassa oleva eläinsuojelulaki ja eläinsuojeluasetus. Laissa säädetään yleiset säännökset eläinten pidosta ja kohtelusta, ja tarkemmat eläinlajikohtaiset säännökset säädetään pääsääntöisesti asetuksissa.
Maa- ja metsätalousministeriö, eläinsuojeluasiamies ja Eläinten hyvinvointikeskus järjestivät eläinten hyvinvointilain luonnoksen esittely- ja kommentointitilaisuuden kaikille avoimena webinaarina 23.11.2021. Tilaisuuden aluksi maa- ja metsätalousministeriö esitteli uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksen, minkä jälkeen tapahtumaan kutsutut asiantuntijat kommentoivat lakiluonnosta eläinten hyvinvointitutkimuksen, eläinetiikan ja eläinten hyvinvoinnin valvonnan näkökulmasta. Mukana olivat myös järjestöjen kommenttipuheenvuorot. Lisäksi eläinsuojeluasiamiehellä oli puheenvuoro, jossa hän esitti näkemyksiään lakiluonnoksesta.
Eläinsuojelulaista tulee eläinten hyvinvointilaki
Tilaisuuden avauksessa maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen toi esiin, että voimassa oleva eläinsuojelulaki on vuodelta 1996, minkä jälkeen tutkimustieto eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt valtavasti. Lähtökohtana ei tule enää olla ainoastaan eläinten suojeleminen kivulta ja tuskalta, vaan uudella lailla pyritään luomaan edellytykset, joissa eläimet pystyvät toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi videotervehdyksessään, että eläinten hyvinvointilain peruslähtökohtana on ottaa eläinten hyvinvointi huomioon laajassa mitassa.
Lakiluonnoksen esitteli maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola. Aiempi esitys eläinten hyvinvointilaiksi annettiin eduskunnalle syyskuussa 2018, mutta se ehti raueta eduskunnan työn päättyessä vaalikaudella. Vuoden 2018 esitysluonnos toimii uuden lakiesityksen pohjana, mutta siihen on tehty muun muassa hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia. Lakiesityksen keskeiset uudistukset ovat eläinlajien pitoa koskevat positiivilistat, olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen eläimen pitopaikassa ja hoidossa, jatkuva vedensaanti nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa, eläinjalostusta koskevien säännösten selkeyttäminen sekä kivunlievityksen vaatimus kivuliaissa toimenpiteissä.
Ministeriön esittelyosiossa keskityttiin pääasiassa aiempaan lakiesitykseen tehtyjen uusien muutosten esittelyyn. Näitä ovat esimerkiksi uusien parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentamisen ja käyttöönoton kieltäminen, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisen selvittäminen ja kalastuslain muuttaminen kalojen ja rapujen lopetusta koskevien säännösten osalta. Lisäksi eläinlääkäreille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa perinnöllisten vikojen johdosta lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä perustettaviin koira- ja kissarekistereihin, ja koirien ja kissojen kaupan sääntelyä kehitettäisiin pentutehtailun ehkäisemiseksi muun muassa myynti-ilmoitusten vähimmäisvaatimuksilla ja alle puolivuotiaiden pentujen maahantuonnin kieltämisellä myyntiä varten.
Eläinten hyvinvointitutkimuksen näkökulma korostaa eläinten kokonaishyvinvointia
Eläinten hyvinvointitutkimuksen professori Anna Valros perusti kommenttinsa eläinten hyvinvoinnin käsitteelle, jonka hän määritteli puheenvuoron alussa. Hyvinvointi on kokonaisuus eläimen koko elämän aikaisista kokemuksista, sisältäen sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset. Eläimen hyvä elämä on paljon muutakin kuin vain kärsimyksen puute. Eläinsuojelulain korvaaminen eläinten hyvinvointilailla nähtiin positiivisena muutoksena, sillä uuden lain on tarkoitus mahdollistaa eläimen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen säätely, eikä ainoastaan suojella eläimiä negatiivisilta asioilta. Hyvänä muutoksena pidettiin etenkin olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen vaatimuksia lakiluonnoksessa. Eläinten hyvinvointitutkimuksen mukaan eläimillä on sisäsyntyisiä käyttäytymistarpeita, joiden estyminen johtaa hyvinvoinnin alenemiseen.
Eläinetiikan näkökulmasta eläinten perushyvinvoinnin takaaminen on ehdoton vähimmäisvaatimus
Dosentti ja tutkija Elisa Aaltola esitteli puheenvuorossaan eläinetiikan kaksi suurta lähtökohtaa. Oikeusnäkökulman puitteissa eläinten oikeudet, kuten oikeus lajinomaiseen käyttäytymiseen, suojelevat eläinten itseisarvon toteutumista. Hyvinvointinäkökulma on maltillisempi lähtökohta, jonka puitteissa eläimellä on oltava mahdollisuus hyvään elämään, ja sen toteutumista arvioidaan kokonaishyvinvoinnin kautta. Hyvinvointinäkökulmaa voidaan pitää eläinsuojelulailta odotettavana vähimpänä miniminä, ja esityksessä tarkasteltiin, mitä sen johdonmukainen soveltaminen vaatisi eri eläinryhmien kohdalla. Aaltolan mukaan ehdoton vähimmäisvaatimus on, että laki takaa eläinten perushyvinvoinnin, ja tällä hetkellä lakiehdotus on hyvinvointinäkökulmasta riittämätön.
Selkeät kirjaukset ovat tärkeitä eläinten hyvinvointivalvonnan näkökulmasta
Valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors kommentoi lakiesitystä valvonnan näkökulmasta. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän, ja eläinsuojeluvalvonnan toivotaan tehokkaasti puuttuvan eläinten huonoon kohteluun. Asenteiden muuttuessa on tärkeää, että myös lainsäädäntö uudistuu. Edistyneimmälläkin lainsäädännöllä pystytään eläinten hyvinvointia parantamaan vaan tiettyyn rajaan saakka, jos sen noudattamisen valvonta ei toimi tehokkaasti. Lain pitää antaa tarvittavat edellytykset sen noudattamisen valvonnalle tarjoamalla sekä toimivat valvontakeinot että määrittelemällä osaavat valvontaviranomaiset.
Järjestöt kommentoivat lakiesitystä eri näkökulmista
Kotieläintuotannon näkökulmaa edustaneet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund kommentoivat tuotantoeläinten hyvinvointia koskevia uusia säädöksiä kotieläintuotannon investointien ja kilpailukyvyn säilyttämisen näkökulmasta. Puheenvuorossa korostettiin, että taloudellisen kannattavuuden ja hyvinvointivaatimusten välille on löydettävä tasapaino. Puheenvuorossa tuotiin myös esiin elinkeinon vapaaehtoisten toimien merkitys eläinten hyvinvoinnin edistämisessä.
Lemmikkieläinten hyvinvointia koskevia muutoksia tarkasteltiin Kennelliiton ja Kissaliiton puheenvuoroissa, joissa arvioitiin etenkin maahantuontiin, kauppaan, rekisteröintiin ja eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä uusia säädöksiä. Järjestöjen kiinnostuksen kohteena on, millaisia keinoja laki tuo pentutehtailuun, laittomaan maahantuontiin ja kissojen eläinsuojeluongelmiin puuttumiseen. Huomiota kiinnitettiin myös löytöeläintyöhön ja eläinsuojeluvalvontaan, joihin tulisi turvata riittävät resurssit.
Eläinsuojelujärjestöt Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu korostivat, että lain lähtökohtana tulee olla lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen jokaisen eläinyksilön kohdalla. Puheenvuorossa tarkasteltiin eri eläinryhmiä koskevien säädösmuutosten vaikutusta eläinten kokonaishyvinvoinnille. Puheenvuoron mukaan lakiesityksessä on hyviä piirteitä, mutta kokonaisvaltaista eläinten hyvinvointia ei lakiesityksellä saavuteta.
Kalastuksen näkökulmaa edusti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, joka muistutti, että kestävän vapaa-ajan kalastuksen turvaaminen on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Lakiesityksen muutokset koskevat lähinnä pienten saalismäärien vapaa-ajankalastusta, mutta eivät suuria saalismääriä. Puheenvuorossa todettiin, että kun kyseessä on eläinten hyvinvointi, olisi kaloja koskevien uusien säädösten koskettava kaikkea kalastusta kalastusmuodosta riippumatta.
Eläinsuojeluasiamiehen mukaan nykyaikaisen eläinten hyvinvointilain tulee taata eläinten hyvinvoinnin toteutuminen lajista riippumatta
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala tarkasteli lakiesitystä eläinten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kupsalan mukaan lakiuudistuksella on kiitettäviä tavoitteita koskien eläinten hyvinvoinnin sääntelyn nykyaikaistamista. On myös hyvä, että eläinsuojelun lainsäädäntöperustaa pyritään muuttamaan eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen suuntaan. Osa eläinryhmistä on kuitenkin jäänyt lakiluonnoksessa vähemmälle huomiolle. Kun pyrkimyksenä on nykyaikainen eläinten hyvinvointilaki, eläinten itseisarvo olisi tärkeää tunnustaa lain kirjauksessa.
Eläinten hyvinvointilakiin voi jättää lausuntoja 14.1.2022 asti
Esitys eläinten hyvinvointilaiksi on lausuntokierroksella 14. tammikuuta 2022 asti. Jättämällä lausunnon voit osaltasi vaikuttaa eläinten hyvinvoinnille asetettaviin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin. Lakiluonnos ja ohjeet lausunnon antamiseksi löytyvät eläinsuojelulain uudistamisen hankesivulta.
Teksti: Fanny Keränen
