Eläinten hyvinvointilain tulee turvata hyvän elämän edellytykset kaikille eläimille – jätä lausuntosi lakiesitykseen

10.12.2021Blogi

Kissa makoilee lattialla ja katsoo kohti kameraa.

Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi lähetettiin lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Mitä parannuksia lakiesitys on tuomassa eläinten hyvinvointiin? Entä mitä muutoksia siihen vielä tarvitaan eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta?

 

Vuonna 1996 säädetyn eläinsuojelulain uudistus on viimein etenemässä, kun pitkään valmistelussa ollut eläinten hyvinvointilakiluonnos saapui lausuntokierrokselle marraskuussa. Lain on tarkoitus korvata nykyinen eläinsuojelulaki ja -asetus ja tulla voimaan 1.1.2023. Sen tavoitteena on uudistaa eläinten hyvinvoinnin sääntely vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Eläinten hyvinvointilaki on keskeinen säädös, joka määrittää eläinten hyvinvoinnille asetettavat yleiset lainsäädännölliset vaatimukset pitkälle tulevaisuuteen.

Lakiesitys oli aiemmin lausunnoilla vuosien 2017–2018 vaihteessa, mutta sen eduskuntakäsittely raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Uusi lakiesitys perustuu aiempaan lakiesitykseen, mutta siihen on tehty hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia sekä joitain hallitusohjelmasta riippumattomia uudistuksia.

Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi lakiesityksen sisältöä ja kommentoidaan joitain siihen liittyviä muutoksia. Eläinsuojeluasiamies valmistelee lakiesityksestä tarkemman lausunnon, joka julkaistaan näillä verkkosivuilla tammikuussa.

Itseisarvo tulisi tunnustaa lain kirjauksessa

Lain ensisijaiseksi tavoitteeksi on tulossa eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Lakiuudistus tukee sääntelyn siirtymistä eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen suuntaan. Keskeisiä uudistuksia ovat esimerkiksi olennaisia käyttäytymistarpeita koskevat vaatimukset, kivunlievityksen vaatimus kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä, jalostussäännöksen täsmentäminen, jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa sekä säätäminen niistä lajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, seura- ja harrastuseläiminä, sirkuseläimenä ja kiertävässä eläinnäyttelyssä (nk. positiivilistat).

Lain tarkoitukseen sisällytetään eläinten kunnioituksen lisääminen. Perusteluissa mainitaan, että kunnioittamisen taustalla on eläinten itseisarvo, mutta sitä ei mainita itse lakitekstissä. Kun pyrkimyksenä on nykyaikainen eläinten hyvinvointilaki, eläinten itseisarvon tunnustaminen lain kirjauksessa olisi olennaista. Eläinten kunnioittaminen ja hyvinvoinnin edistäminen pohjautuvat ajatukseen eläinten moraalisesta asemasta tuntevina olentoina ja siitä, että eläin on itsessään arvokas riippumatta ihmisen eläimeen liittämistä arvoista.

Jatkuvan juomaveden vaatimukseen voidaan säätää asetuksella poikkeus sellaisissa pitopaikoissa, joissa se on kohtuuttoman vaikea järjestää pitomuodosta ja sääoloista johtuvista syistä. Vaatimuksesta voisi poiketa igluvasikoiden, ammattimaisilla rekikoiratarhoilla pidettävien koirien ja nahkottavien turkiseläinten pitopaikoissa, silloin kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy, jolloin eläimet tulisi juottaa vähintään kolme kertaa päivässä. Jatkuva vedensaanti on perusasia, joka tulisi olla turvattu nykypäivän eläinten pidossa. Olisikin tärkeää, että poikkeuksista säätäminen pohjautuu tutkittuun tietoon eläinten juomisentarpeesta ja siitä, kuinka vedensaannin rajoittaminen vaikuttaa eläinten hyvinvointiin.

Kaikki kissat tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin piiriin, pentutehtailuun puututaan uusilla säädöksillä

Lakiesitys toisi merkittäviä parannuksia lemmikkieläinten hyvinvointiin. Esityksessä on säilytetty aiemman lakiesityksen täsmennykset jalostussäännökseen, minkä ansiosta eläinten hyvinvoinnille merkittävää haittaa aiheuttavaan jalostukseen voitaisiin puuttua nykyistä paremmin. Lisäksi eläinlääkäreille säädettäisiin eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen johdosta lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä. Jalostuksesta ja ilmoitettavista toimenpiteistä aiotaan säätää tarkemmin asetuksella. Ilmoitus tehtäisiin perustettavaan koira- ja kissarekisteriin.

Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on säädetty jo aiemmin asetuksella, joka tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Kissojen tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva asetus on tarkoitus antaa siten, että tunnistaminen ja rekisteröinti tulisi pakolliseksi vuoden 2026 alusta lähtien. Asiasta säädetään uuden eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla, jonka soveltamisalaan ollaan sisällyttämässä lemmikkien tunnistaminen ja rekisteröinti niiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Eduskunta hyväksyi lain marraskuussa. Eläinsuojeluasiamies on syksyllä antamassaan lausunnossaan pitänyt lain soveltamisalan laajentamista lemmikkien tunnistamiseen ja rekisteröintiin tervetulleena asiana ja korostanut tarvetta säätää kissojen pakollisesta tunnistamisesta ja rekisteröinnistä mahdollisimman pian. Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tuovat keinon puuttua kissoihin liittyviin vakaviin eläinsuojeluongelmiin, kuten kissojen hylkäämiseen ja hallitsemattomasti lisääntyviin kissapopulaatioihin. Muutos edistää löytökissojen palautumista omistajilleen ja kissojen arvostusta lemmikkinä.

Aiemman lakiesityksen tavoin lakiluonnokseen sisältyy vaatimus nisäkkäiden omistajan ja pitäjän velvollisuudesta estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Perusteluissa tuodaan esiin, että ulkona vapaasti liikkuvien kissojen hallitsematon lisääntyminen johtaa helposti puolivillien kissapopulaatioiden syntymiseen. Populaatiokissat kärsivät useista hyvinvointiongelmista esimerkiksi ravinnon puutteen, kylmyyden, tautien ja loisten sekä sisäsiittoisuuden takia. Lakiesityksen perusteluiden mukaan hallitsematonta lisääntymistä voidaan estää steriloimalla ulkona vapaasti liikkuvat kissat. Kiellettyä olisi sellainen eläintenpito, jossa eläimet lisääntyvät suunnittelemattomasti ja josta aiheutuu selkeää haittaa eläinten hyvinvoinnille. Kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen velvoitetta on vaadittu Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteessa, joka on edennyt eduskunnan käsittelyyn ja jota on tukenut 75 eläinsuojeluyhdistystä ja lähes 800 eläinlääkäriä.

Lakiesitys sisältää lisäksi uusia säännöksiä koirien ja kissojen kauppaan. Alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen tuominen Suomeen myyntiä varten kiellettäisiin. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädettäisiin vähimmäisvaatimukset pyrkimyksenä parantaa myytävien eläinten jäljitettävyyttä. Näillä uusilla säädöksillä pyritään hillitsemään pentutehtaista peräisin olevien kissojen ja koirien kauppaa.

Löytöeläinten osalta uutta olisi kunnan velvollisuus tilastoida ja julkaista vuosittain tieto kunnan alueella talteenotetuista löytöeläimistä. Löytöeläimiä koskevia säännöksiä myös tarkennettaisiin siten, että sairaalle tai vahingoittuneelle löytöeläimelle olisi annettava välttämätöntä ensiapua ja muuta hoitoa sinä aikana, kun löytöeläin on talteenotettuna. Löytöeläinten säilytysvelvollisuus on palautettu esityksessä nykyiselleen 15 päivään rauenneessa lakiesityksessä ehdotetun 10 päivän sijaan. Nämä uudistukset parantavat löytöeläinten asemaa.

Toisaalta edeltävään lakiesitykseen verrattuna uudessa lakiluonnoksessa heikennyksenä on, että maakunnille kaavailtu löytöeläinten kuljetusvelvollisuuden järjestäminen poistuu. Kuntia ei velvoitettaisi huolehtimaan löytöeläinten kuljetuksesta kuntien huonoon taloustilanteeseen vedoten.

Valkoinen pystykorvainen koira katsoo kuvaajan suuntaan.

Uusista parsinavetoista ja porsitushäkeistä luovutaan

Lakiehdotuksessa esitetään, että uusien parsinavetoiden rakentamisesta ja käyttöönotosta luovutaan. Lypsylehmiä ja -hiehoja voisi jatkossa kuitenkin pitää paikalleen kytkettynä olemassa olevissa parsinavetoissa. Meillä on meneillään rakennemuutos parsinavetoista pihattoihin, ja siirtymäajalla tulisikin luopua maidontuotannon lehmien ja hiehojen jatkuvasta paikalleen kytkemisestä, kuten lakiluonnoksessa esitetään lihanautojen osalta.

Esityksen mukaan parsinavetoiden lypsylehmien ja -hiehojen jaloitteluvelvollisuutta pidennettäisiin nykyisestä 60 päivästä 90 päivään asetusmuutoksella. Lakiesitys ei ulota jaloitteluvelvoitetta pihatoiden lypsylehmiin, mutta esityksen valmistelun yhteydessä linjattiin, että tulevalla rahoituskaudella investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on käytettävissä jaloittelutarha tai laidun. Tämän linjaus edistää lypsylehmien ulkoilua uusissa pihattonavetoissa, mikä on tärkeä parannus ja mahdollistaa paremmin niiden liikkumisentarpeen ja lajinmukaisen käyttäytymisen toteutumisen. Kun parsinavetat korvautuvat pihatoilla maidontuotannossa, pihattolehmien laidunnus- ja ulkojaloittelumahdollisuus nousee keskeiseksi hyvinvoinnin kysymykseksi. Pihatoiden lypsylehmien ulkojaloittelumahdollisuus olisi tarpeen kirjata myös lainsäädäntöön.

Lakiluonnoksen mukaan uusien porsitushäkkien rakentamisesta ja käyttöönotosta luovuttaisiin. Emakoiden hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on tärkeä parannus, sillä aiemmin lausunnoilla olleen lakiesityksen yksi keskeisistä puutteista oli porsitushäkkien salliminen jatkossakin. Vapaaporsitus ja -imetys ovat meillä lisääntyneet nopeasti, ja niitä on edistetty tukipolitiikan avulla. Siirtymäajalla tulisikin luopua emakoiden pidosta porsitushäkeissä. Emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeissä aiotaan luopua 12 vuoden siirtymäajalla.

Aiemman lakiesityksen mukaisesti kivunlievitys säädetään pakolliseksi kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä. Uutena toimena linjataan, että porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta teetetään selvitys, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Säännökset porsaiden kirurgisesta kastraatiosta sisällytetään esitykseen myöhemmin, kun lausuntokierrokselta saatu palaute ja selvitys ovat käytettävissä.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta teki kesällä asiasta kannanoton maa- ja metsätalousministeriölle kiinnittäen huomiota tarpeeseen löytää konkreettisia keinoja toimenpiteestä luopumiseksi. Jo vuonna 2010 allekirjoitetussa julkilausumassa eurooppalaiset sika-alan toimijat ja sidosryhmät asettivat tavoitteeksi porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisen. Keski-Euroopassa karjuporsaiden kirurginen kastrointi on vähentynyt, ja sen sijaan käytetään immunokastraatiota tai kasvatetaan karjuporsaita leikkaamattomina karjuina. Kirurgisesta kastraatiosta luopuminen on tärkeää porsaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, ja siirtymäajalla on huolehdittava tehokkaasta kivunlievityksestä.

Turkiseläinten ja siipikarjan lintujen hyvinvointi huomioidaan puutteellisesti

Lakiesitys ei sisällä konkreettisia parannuksia turkiseläinten pito-olosuhteisiin. Lakiesityksen kirjaukset eläinten olennaisista käyttäytymistarpeista edellyttävät turkiseläinten pito-olosuhteiden parantamista. Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistus on ollut pitkään valmisteilla, ja se tulisi viedä loppuun mahdollisimman pian turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Turkiseläinten pito-olosuhteita olisi parannettava merkittävästi asetustasolla niiden keskeisten käyttäytymistarpeiden toteutumiseksi. Lain perusteluissa olisi tarpeen tuoda esiin turkiseläinten hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat asiat, mikä ohjaisi turkiseläinten hyvinvoinnin parantamista asetuksella.

Komission ilmoitus useiden tuotantoeläinten häkeistä luopumisesta olisi hyvä huomioida lakiesityksessä, mitä on aiemmin käsitelty eläinsuojeluasiamiehen kolumnikirjoituksessa. Kananmunantuotannon siirtyessä häkittömiin tuotantomuotoihin virikehäkeistä voitaisiin luopua lain kirjauksessa. Broilereiden hyvinvoinnin edistäminen puolestaan edellyttää nykyistä väljempiä tilavaatimuksia, virikkeitä ja hitaammin kasvavien linjojen käyttöä.

Valkoinen ketunpoikanen katsoo kameraan häkistään turkistarhalla.

Kohde-eläinten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota

Kohde-eläinten hyvinvointiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja niiden kohtelua ja pito-olosuhteita tulisi säädellä nykyistä tarkemmin niiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Joidenkin metsästyskoirarotujen kokeissa käytetään kettuja, jotka päästetään keinotekoiseen luolastoon koiran etsittäväksi, ja paimenkoirakokeissa voidaan käyttää paimennettavina kohde-eläiminä esimerkiksi lampaita ja poroja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ilmaissut huolensa kohde-eläinten hyvinvoinnista ja lausunut, että metsästys- ja paimenkoirien rodunomaisia taipumuksia ei tule testata elävillä kohde-eläimillä, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Koirat aiheuttavat kohde-eläimissä pelkoa, minkä takia harjoitus- ja koetilanteita varten tulisi kehittää testejä, joihin ei tarvita eläviä kohde-eläimiä. Lisäksi koiran ja kohde-eläimen joutuminen suoraan fyysiseen kontaktiin tulisi estää.

Testitilanteiden lisäksi hyvinvoinnin kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat kohde-eläinten hoito ja pito-olosuhteet. Luolakoirakokeissa käytettävät ketut pidetään samanlaisissa oloissa kuin turkistarhaukseen käytettävät ketut, ja ne voivat joutua elämään pienissä, virikkeettömissä häkeissä jopa vuosia.

Kalojen ja rapujen lopetukseen uusia säännöksiä

Esitykseen sisältyy liitelaki kalastuslain muuttamisesta. Kalastuslakiin sisällytettäisiin uutena kalojen ja rapujen lopetusta koskevat säännökset, jotka vaatisivat niiden lopettamisen mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kalat olisi tainnutettava, jos niiden lopetukseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömään kuolemaan, minkä lisäksi elävän kalan käyttäminen syöttinä kiellettäisiin. Nämä ovat tärkeitä parannuksia. Esitetty lopetusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi tilanteita, joissa suuri saalismäärä tai sääolosuhteet vaikeuttavat lopetusta. Suuria saalismääriä koskevia kalojen lopetusmenetelmiä on tarpeen kehittää hyvinvoinnin näkökulmasta.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi uutta säännöstä saaliiksi saadun takaisin veteen laskettavan kalan käsittelystä, joka velvoittaisi käsittelemään kalaa mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on vahingoittunut siten, että sen selviytyminen näyttäisi epätodennäköiseltä, tulisi se lopettaa ennen veteen laskemista. Viihteen vuoksi harjoitettua pyydystä ja päästä -kalastusta ei kuitenkaan kielletä, vaikka kalojen kiputuntemus on nykytiedon mukaan vastaavanlainen kuin nisäkkäillä. Kalat oppivat esimerkiksi välttämään paikkoja ja tilanteita, joissa ne ovat aiemmin kokeneet kipua. Lisäksi kipukokemus muuttaa kalojen käyttäytymistä, mikä näyttäytyy esimerkiksi uimisen ja yleisen aktiivisuuden vähenemisenä sekä ruokailun lopettamisena. Kivun aiheuttamia käyttäytymismuutoksia saadaan lievennettyä kipulääkityksellä. (Sneddon 2009, 2015)

Rapuja saisi yhä kuljettaa elävänä ravustuspaikalta lopetuspaikalle, mutta kuljetukseen ei tulisi käyttää tarpeettoman pitkää aikaa. Ravut tulisi lopettaa riittävän suuressa määrässä kiehuvaa vettä. Rapu voidaan lopettaa myös muulla sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä tai tekniikalla, kuten äyriäisten lopetukseen kehitetyllä sähköisellä lopetusvälineellä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on määritellyt, että humaanissa lopetusmenetelmässä eläimen tajuttomuus tai kuolema seuraa alle sekunnissa. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan rapu kuolee kiehuvassa vedessä keskimäärin 8,5 sekunnissa. Kuolema voi kestää kauemmin, jos veden lämpötila pääsee laskemaan alle kiehumispisteen esimerkiksi laitettaessa veteen useita rapuja yhtä aikaa, ja lakiesityksessä edellytettäisiinkin, että veden pitää pysyä kiehuvana. Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan kymmenjalkaiset äyriäiset – kuten Suomessa esiintyvät joki- ja täplärapu – voivat kokea kipua ja kärsimystä, mistä johtuen raportissa suositellaan, ettei äyriäisiä tulisi keittää elävältä ilman niiden tainnuttamista etukäteen. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan varovaisuusperiaate puoltaisi, että ravut tainnutettaisiin sähköllä ennen lopetusta.

Kala ui vedessä kylki kohti kameraa.

Luonnonvaraisten eläinten hoitoon on suunnattava resursseja

Laissa säilytettäisiin nykyinen, kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus auttaa avun tarpeessa olevaa luonnonvaraista eläintä. Esityksessä kansalaisten oikeutta ottaa luonnonvarainen eläin hoidettavaksi rajoitettaisiin koskemaan ainoastaan ensiavun antamista, jonka jälkeen eläin olisi palautettava luontoon, toimitettava asiantuntevaan jatkohoitoon tai lopetettava. Uutena säännöksenä luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisesta tulisi ilmoituksenvaraista toimintaa, mikä takaisi paremmin hoidon olevan osaavissa käsissä ja mahdollistaisi toiminnan valvonnan.

Lisäksi säädettäisiin kuntien velvollisuudesta huolehtia kunnaneläinlääkärin vastaanotolle toimitetun sairaan tai loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen lopetuksesta. Kunnan tulisi osoittaa kansalaisille taho, jonne pienikokoinen luonnonvarainen eläin voidaan toimittaa, mutta kuntia ei velvoiteta järjestämään muuta palvelua kuin luonnonvaraisten eläinten lopetuksen. Kunnille tulisi säätää velvollisuus huolehtia apua tarvitsevan luonnonvaraisen eläimen ensiavusta lopetuksen lisäksi.

Valvontaan tuotaisiin uusia keinoja, mutta virka-ajan ulkopuolinen valvonta jäämässä pois esityksestä

Lakiesityksen yksi tavoite on eläinten hyvinvointivalvonnan ja viranomaisten keinovalikoiman tehostaminen. Esityksessä uudeksi valvontaviranomaiseksi ehdotetaan Tullia, jolla olisi toimivalta valvoa eläinten hyvinvointisäännösten noudattamista EU:n sisärajoilla, mikä edesauttaisi esimerkiksi lakiesityksessä ehdotetun koiran- ja kissanpentujen tuontikiellon valvontaa.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi eri alojen viranomaisten ja muiden tahojen – kuten lomittajien sekä sosiaali-, terveys-, palo- ja pelastusviranomaisten – ilmoitusvelvollisuudesta tilanteessa, jossa he havaitsevat avun tarpeessa olevan eläimen työtehtäviä hoitaessaan. Uutta olisi myös valvontaviranomaisen oikeus tehdä tarkastus eläintenpitokiellon noudattamisesta ilman epäilyä siitä, että eläintä pidetään tai kohdellaan eläinten hyvinvointimääräysten vastaisesti. Valvontaviranomaisille säädettäisiin oikeus käyttää apunaan muutakin kuin virkamiehen asemassa olevaa asiantuntijaa tai avustajaa eläinsuojeluvalvontaa tehtäessä.

Uutena esitetään myös mahdollisuutta teurastamoiden kameravalvontaan, jolla voitaisiin seurata eläinten hyvinvointimääräysten noudattamista esimerkiksi ilta- ja yöaikaan, kun tarkastuseläinlääkäri ei ole läsnä. Kameravalvonta olisi kustannustehokas tapa parantaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa teurastamoissa, mutta lakiesityksessä sitä ei olla säätämässä pakolliseksi.

Uusi lakiesitys ei ole enää kytketty maakuntauudistukseen, ja lakiesityksestä on poistunut aiemmin maakunnille kaavailtu velvoite järjestää eläinten hyvinvointivalvonta virka-ajan ulkopuolella. Tämä on merkittävä heikennys verrattuna aiempaan lakiesitykseen. On tärkeää, että virka-ajan ulkopuolisen valvonnan järjestämisestä huolehditaan, ja että eläinsuojeluvalvonnalle turvataan riittävät resurssit.

On mahdollista, että tulevaisuudessa eläinten hyvinvoinnin valvonta voi siirtyä hyvinvointialueille. Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisessa selvityksessä ehdotettiin, että ympäristöterveydenhuollon tehtävät, joihin sisältyy myös eläinten hyvinvoinnin valvonta, siirtyisivät hyvinvointialueille vuoden 2026 alusta.

Nyt on aika vaikuttaa

On tärkeää, että eläinten hyvinvointilaki turvaa hyvinvoinnin edellytykset lajista riippumatta. Esitys eläinten hyvinvointilaiksi on lausuntokierroksella 14.1.2022 asti. Nyt kaikilla on mahdollisuus jättää lausuntonsa lakiesitykseen ja siten osaltaan vaikuttaa tulevan lain sisältöön sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Lausuntojen antamisesta on saatavilla lisätietoa ministeriön hankesivuilla, josta löytyvät linkit lakiluonnokseen ja lausuntopyyntöön: https://mmm.fi/elainsuojelulaki.

Lisätietoa

Eduskunnan kirjasto on julkaissut eläinten hyvinvointilaista tietopaketin, johon on koottu lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, oikeusvertailevaa aineistoa sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uutisointia.

Eläinten hyvinvointikeskuksen julkaisemassa Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportissa käsitellään eläinten hyvinvointilakiesitystä sekä viime vuosina tehtyjä eläinten hyvinvointisäädösten muutoksia.

Sneddon, L.U. (2009). Pain perception in fish: Indicators and endpoints. ILAR Journal, 50, pp. 338–342. https://doi.org/10.1093/ilar.50.4.338

Sneddon, L.U. (2015). Pain in aquatic animals. Journal of Experimental Biology, 218, pp. 967–976. https://doi.org/10.1242/jeb.088823

 

Teksti: Saara Kupsala ja Fanny Keränen