Kommentit säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeeseen: eläinten hyvinvointivaikutusten huomioiminen
Lausunto säädösehdotusten vaikutusarvioinnin ohje -hankkeelle (OM076:00/2020), 13.10.2021.
Eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin sekä tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Eläinten hyvinvointia ei ole huomioitu lainkaan nykyisissä, vuonna 2007 julkaistuissa säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeissa. Eläinten hyvinvointivaikutukset olisikin tärkeää ottaa huomioon omana vaikutuslajinaan uudessa säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeessa. Tämä ohjaisi arvioimaan eläinten hyvinvointivaikutuksia sellaisen säädösvalmistelun yhteydessä, jolla on merkittävää vaikutusta eläinten hyvinvointiin.
Eläinten hyvinvointi on entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen kysymys. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista ja kognitiosta on lisääntynyt. Samalla yhteiskunnallinen keskustelu eläinten asemasta on voimistunut ja vaateet paremmasta hyvinvoinnista lisääntyneet. Eläinten hyvinvointia koskevan asenneympäristön ja tiedon lisääntymisen seurauksena on entistä tärkeämpää, että päätöksenteon eläinten hyvinvointivaikutuksia arvioidaan ja seurataan nykyistä laajemmin.
Suomen kansalliset eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat määrittelevät eläinten hyvinvoinnin eläimen kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Käsitteellä eläimen hyvinvointi kuvataan eläimen vointia, joka voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on monitahoinen kokonaisuus, johon voidaan vaikuttaa muun muassa pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja jalostuksella. Lisätietoa eläinten hyvinvoinnin määritelmästä ja siitä koskevasta tutkimuksesta löytyy Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta: https://www.elaintieto.fi/elainten-hyvinvointi/.
Eläinten hyvinvointiin vaikuttavat useat säädökset. Eläinsuojelulain (247/1996) ja sen nojalla annettujen säädösten lisäksi eläinten suojelua koskevia säännöksiä on annettu myös eräissä eläinten suojelua koskevissa erityissäädöksissä (esimerkiksi laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettyjen eläinten suojelusta (497/2013)) sekä muihin lakeihin sisältyvissä eläimiä koskevissa säännöksissä (esimerkiksi metsästyslaki (615/1993) ja kalastuslaki (379/2015)).
Usein eläinten hyvinvointiin liittyvien säädösehdotusten vaikutusten arviointiosioissa ei käsitellä kokoavasti esityksen arvioituja vaikutuksia eläinten hyvinvointiin tai eläinten hyvinvointivaikutusten käsittely on suppeaa. Eläinten hyvinvointia koskevissa säädösehdotuksissa tulisi kuvata kattavasti esitysluonnoksen arvioituja vaikutuksia eläinten hyvinvointiin.
Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti lisää. Eläinten hyvinvoinnista saadaan tutkittua tietoa monitieteisen eläinten hyvinvointitutkimuksen kautta. Eläinten hyvinvointivaikutusten arvioinnissa tulisi hyödyntää eläinten hyvinvointitutkimuksen tuomaa tieteellistä näyttöä eläinten hyvinvoinnista.
Eläinvaikutusten arvioinnissa olisi tarpeen arvioida säädösehdotuksen mahdollisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Usein eläinsuojelua koskevien säädösehdotusten tavoiteltuihin vaikutuksiin sisältyvät eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja parantaminen. Toisaalta säädösehdotukset voivat mahdollistaa myös eläinten hyvinvoinnille koituvan haitan esimerkiksi tuotannollisten ja taloudellisten syiden takia. Eläinten hyvinvointivaikutusten arvioinnissa olisikin tärkeää pyrkiä tunnistamaan sekä säädösehdotuksen tuomat arvioidut eläinten hyvinvointihyödyt että riskit eläinten hyvinvoinnin heikkenemiselle.
Ystävällisin terveisin
Saara Kupsala
Eläinsuojeluasiamies