Lausunto luonnokseen Suomen CAP-suunnitelmaksi

10.9.2021Lausunnot

Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnokseen Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023–2027

Viite: VN/16188/2021.

Lausunto on jätetty lausuntopalvelu.fi:n kautta 10.9.2021.

Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija. Eläinsuojeluasiamiehen virka pohjautuu hallituksen ohjelmaan ja sijaitsee Ruokavirastossa määräaikaisena ajalla 1.9.2020–31.12.2023. Eläinsuojeluasiamies tarkastelee luonnosta Suomen CAP-suunnitelmaksi eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

5.1.3 Ekojärjestelmä

Ekojärjestelmä on uusi tukijärjestelmä, jolla edistetään ympäristön, ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin parantamista. Suomi ei aio sisällyttää eläinten hyvinvoinnin toimenpiteitä ekojärjestelmään, koska niitä toteutetaan eläinten hyvinvointikorvausten kautta. Vastauksessaan häkkikasvatuksen kieltoa koskevaan kansalaisaloitteeseen komissio kuitenkin kannustaa hyödyntämään ekojärjestelmiä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, kuten häkittömiin järjestelmiin siirtymisessä.

5.2.1.3. Eläinten hyvinvointi: Eläinten hyvinvointikorvaukset 2023–2027

Hyvinvointisuunnitelmat

Kyseessä on uusi toimenpide verrattuna aiempien vuosien hyvinvointikorvausten sitoumusehtoihin. Hyvinvointisuunnitelma tulisi tehdä yhdessä neuvojan kanssa käyttäen Ruokaviraston hyvinvointisuunnitelmalomakkeita, joihin on kuvattu laajasti hyvinvoinnin eri osa-alueet. Hyvinvointisuunnitelmaan tulee kuvata, miten eläinten hyvinvointia parannetaan huomioiden hyvinvoinnin eri osa-alueet (esimerkiksi käyttäytymistarpeet, kohtelu ja käsittely, kivunhoito jne.). Suunnitelmaan olisi perusteltua myös asettaa eläinten hyvinvointia edistävät toimenpiteet tärkeysjärjestykseen siten, että tuottaja keskittyy niihin toimenpiteisiin, joista on eniten hyötyä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Jatkossa toimenpiteen vaikuttavuutta eläinten hyvinvointia parantavana tuki-instrumenttina tulisi arvioida, mikäli toimenpide otetaan käyttöön uudella rahoituskaudella.

Nautojen hyvinvointisitoumukset

1.2 Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat

Luonnoksessa poikineilla lypsylehmillä ja emolehmillä sekä yli 12 kuukauden ikäisillä poikimattomilla naudoilla poikima-, hoito- ja sairaskarsinan vähimmäiskooksi esitetään 9 m2 eläintä kohden. Nykyisten eläinten hyvinvointikorvausten sitoumusehtojen mukaan lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinan vähimmäispinta-alan tulee olla 11 m2 ja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaa on oltava vähintään 10 m2 eläintä kohden. Uusissa sitoumusehdoissa karsinan koko olisi pienemässä näillä nautaryhmillä yhdellä ja kahdella neliömetrillä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (405/2017) tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista liitteen 3 mukaan sairas-, hoito- ja poikimakarsinan vähimmäispinta-alan tulee olla lehmillä 11 m2 ja yli 12 kuukauden ikäisillä hiehoilla ja nuorkarjalla 10 m2 eläintä kohden sisältäen lantakäytävän. Vastaavasti asetuksessa (406/2017) tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten vaatimuksista liitteessä 3 yli 12 kuukauden ikäisen lihakarjan sairas- hoito ja poikimakarsinan vähimmäiskoko on 10 m2 sisältäen lantakäytävän. Hyvinvointikorvausten sitoumusehdoissa nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinan vähimmäiskoon tulisi vastata tuetun rakentamisen vaatimuksia.

1.3 Vasikoiden olosuhteiden parantaminen

On hyvä, että toimenpiteessä vaaditaan vasikoille runsaasti kuivitettu, pehmeä ja kiinteäpohjainen makuualue ja että toimenpiteessä on mukana ryhmäkarsinan vähimmäispinta-alavaatimus vasikkaa kohden. Kiinteäpohjaisen makuualueen vähimmäispinta-ala olisi kuitenkin tarpeen sisällyttää sitoumusehtoihin, kuten on nykyisissä sitoumusehdoissa. On hyvä, että sitoumusehtoihin on tulossa mukaan vaatimus siitä, että vasikan tulee saada maito tai maitojuoma imemällä.

1.4 Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen

On hyvä, että sonnien olosuhteiden parantamista koskeva toimenpide on luonnoksen mukaan ulottumassa nyt vähintään kuuden kuukauden ikäisiin sonneihin, kun nykyisissä hyvinvointikorvauksissa toimenpide koskee vähintään 12 kuukauden ikäisiä sonneja.

Vähintään vuoden ikäisille sonneille tilavaatimus olisi kuitenkin nykyisten hyvinvointikorvausten ehtojen tilavaatimuksia neliön pienempi (lämpimässä 3,5 m2 ja kylmässä 5,5 m2, kun taas nykyisissä sitoumusehdoissa vaaditaan lämminkasvattamossa 4,5 m2 ja kylmäkasvattamossa 6,5 m2). Tämä on heikennys isojen sonnien hyvinvointivaatimuksissa.

On hyvä, että toimenpide kannustaa siihen, että sonneilla on käytettävissään kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue tai että rakolattiakarsinoissa makuualueella käytetään pehmentäviä rakenteita. Pehmeä makuualue on erittäin tärkeä sonnien hyvinvoinnille. Makuumukavuus on kuitenkin parempi kiinteäpohjaisessa, hyvin kuivitetulla ja pehmeällä makuualueella verrattuna kumitettuihin tai pehmitettyihin rakolattiapalkkeihin.

1.5 Laidunnus

On hyvä, että luonnoksessa on mukana toimenpide, jossa tuetaan nuorkarjan ja/tai lehmien laidunnusta 90 päivän ajan. Jatkossa toimenpidettä voisi kehittää myös siten, että siihen sisältyisi lypsykarjan vasikoiden sekä sonnien laidunnus.

1.6 Ulkoilu

On hyvä, että luonnoksessa on mukana toimenpide, jolla tuetaan tilan kaikkia vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen ympärivuotista ulkoilua vähintään 120 päivän aikana. Nykyisissä sitoumusehdoissa jaloittelutarhalle asetetaan vähimmäiskoko, joka on sama kuin nautojen suojelua koskevan asetuksen (592/2010) 17 §:n vaatimus jaloittelutilan pinta-alasta parsinavetoiden lypsylehmille ja hiehoille. Tämä vähimmäiskoko tulisi olla mukana myös uusissa sitoumusehdoissa, jotta varmistetaan, että naudoilla on riittävän tilava jaloittelutarha käytettävissään.

On hyvä, että tiloilla on mahdollisuus valita sekä laidunnus- että ulkoiluehto, mikä kannustaa tiloja järjestämään naudoille laidunnuksen laidunkaudella ja ulkoilun laidunkauden ulkopuolella. Myös alle puolen vuoden ikäisten nautojen ulkoilua olisi jatkossa hyvä edistää eläinten hyvinvointikorvauksen avulla.

2. Sikojen hyvinvointisitoumukset

2.2. Vapaa porsitus

Ehdotettu vapaaporsitus omana toimenpiteenä on oikein hyvä muutos verrattuna voimassa oleviin sitoumusehtoihin. Toimenpiteessä tuettaisiin vapaaporsitustyöryhmän määritelmän mukaista vapaaporsitusta, jossa emakko/ensikko on koko ajan vapaana porsimiskarsinassa ennen porsimista, koko porsimisajan ja sen jälkeen koko imetysajan. Ensikon/emakon liikkumista voidaan rajoittaa vain poikkeustapauksissa ja tilapäisesti hoitotoimenpiteen ajan, ja nämä rajoittamissyyt ja -toimenpiteet on kirjattava. Muokkautuvaa ja irtainta pesäntekomateriaalia (esim. olkea, purua tai paperia) on oltava tarjolla koko ajan porsimiseen asti.

On hyvä, että ehdossa on mukana vaatimus myös siitä, että virikemateriaalia ja kuivikkeita on oltava koko ajan. Ehtoon voisi lisätä maininnan, että kuivikemateriaalin tulisi toimia porsaille myös pureskeltavana virikkeenä.

On tärkeää, että hyvinvointikorvaus kannustaa tuottajia jatkossa vapaaporsitukseen. Aiempien hyvinvointikorvausten ehtojen pohjalta investoineet voivat hakea tukea parannettujen porsitusolosuhteiden järjestämiseen. Parannettuja porsitusolosuhteita koskevassa sitoutumisehdossa emakko voidaan siirtää porsimishäkkiin kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista ja pitää häkissä kolme vuorokautta porsimisen jälkeen, mikä heikentää merkittävästi emakon mahdollisuutta toteuttaa sisäsyntyistä pesänrakennustarvettaan.

2.4. Emakoiden/ensikoiden olosuhteiden parantaminen

Ehdotettu toimenpide tukee emakoiden ja ensikoiden pitoa pihatossa tai ryhmäkarsinassa, mikä tukee siirtymää emakoiden ryhmäkasvatukseen, jota uusi eläinten hyvinvointilaki todennäköisesti edellyttää siirtymäajalla.

2.5. Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen

On hyvä, että ehdotetussa toimenpiteessä on mukana vaatimus siitä, että porsailla tulee olla koko ajan helposti saatavilla heinää, olkea tai muuta muokattavaa ja syötävää ainesta virikemateriaalina.

2.6. Lihasikojen olosuhteiden parantaminen

Pureskeltavien, manipuloitavien ja tongittavien virikkeiden roolista sikojen hyvinvoinnille olisi perusteltua olla sitoumusehdossa pidempi kuvaus. On hyvä, että hännänpurennan analyysin toteuttaa riippumaton taho.

3. Lampaiden ja vuohien hyvinvointisitoumukset

3.3. Laidunnus

Luonnoksen mukaan pässien ja pukkien laidunnus voidaan korvata ulkoilulla. Tämä on heikennys verrattuna nykyisten hyvinvointikorvausten sitoumusehtoihin, joissa laiduntamisvaatimus koskee myös pässejä ja pukkeja.

Vuohien laidunnusvaatimus koskee luonnoksen mukaan yli 12 kuukauden ikäisiä vuohia. Nykyisten sitoumusehtojen mukaan laidunnustoimenpide koskee vähintään 3 kuukauden ikäisiä vuohia. Tämän muutoksen seurauksena hyvinvointikorvaus ei enää kannusta kilien ja nuorten vuohien laiduntamiseen.

4. Siipikarjan hyvinvointisitoumukset

4.2. Olosuhteiden parantaminen

Luonnoksessa ehdotetaan, että viljelijän on huolehdittava hyvinvoinnin seurannasta ja kasvattamon olosuhteista (mm. lämmitys, ilmanvaihto ja kosteus). Kaikkien lintujen käytössä on lisäksi oltava virikkeitä, tasoja, ramppeja tai orsia. Hyvinvoinnin mittareina ovat broilereilla teuraseräpohjainen jalkapohjatulehdusarviointi (alle 30 pistettä) ja vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen prosenttiosuus (alle 1 %), kalkkunoilla ilmapussitulehdusten kokoruhohylkäysprosenttiosuus (parvessa alle 2 %) sekä munivilla kanoilla ilman ammoniakkipitoisuusarvot. Kuitenkin broilereiden kohdalla jalkapohjatulehdusarvioinnin tuloksen ollessa alle 25 pistettä, vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen osuutta ei huomioida, mikä sivuuttaa lintujen yksilöllisesti koetun hyvinvoinnin.

Nykyisin lähes koko Suomen broilerituotanto saavuttaa nämä luonnoksessa kuvatut, broilereiden teurastuksen jälkeen mitatut vaatimukset. Olisi tärkeää, että hyvinvointikorvausten avulla edistettäisiin siipikarjan hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin kuin nyt esitetyssä luonnoksessa. Esimerkiksi broilereilla jalkapohjien pisteytys kertoo muun muassa ruokinnasta, pehkun kunnosta ja kasvattamon olosuhteista, mutta se ei kuvaa broilereiden jalkaterveyttä kokonaisuudessaan. Jalkapohjapisteytys mittaa vain osaa broilereiden hyvinvoinnista. Se ei kuvaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointia, kuten lintujen mahdollisuutta toteuttaa motivoitunutta käyttäytymistä.

Tasot ja rampit edistävät broilereiden jalkaterveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden monipuolisempaan liikkumiseen (esim. Kaukonen et al. 2017). Siipikarjan sitoumusehtoihin tulisikin sisältyä tasoja ja ramppeja koskeva ehto broilereille. Nopeasti kasvavien broilerirotujen linnut eivät juuri käytä orsia, minkä arvellaan liittyvän niiden vaikeuksiin hypätä orrelle ja tasapainotella siinä (Kaukonen et al. 2017). Olisi tärkeää, että sitoumusehdoissa olisi mukana myös siipikarjan eläintiheyden pienentämistä koskeva toimenpide. Pienempi eläintiheys edistäisi esimerkiksi broilereiden liikkumista ja sitä kautta jalkaterveyttä.

Eläinten hyvinvointikorvauksiin tulisi sisältyä myös hitaammin kasvavien lihasiipikarjarotujen/linjojen käyttöä koskeva sitoumusehto. Hitaammin kasvavilla broileriroduilla esiintyy vähemmän sydänperäisiä sairauksia, niiden kävelykyky on parempi, ne ovat aktiivisempia ja osoittavat enemmän positiivista hyvinvointia indikoivaa käyttäytymistä, kuten tutkimiskäyttäytymistä (Rayner et al. 2020).

Luonnoksessa muiden lajien sitoumusehdoissa eläinten hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisemmin. Niihin sisältyvät esimerkiksi väljempien tilojen tukeminen ja eläinten käyttäytymistarpeiden toteutumisen edistäminen muun muassa laidunnuksen ja vapaaporsituksen avulla. Verrattuna muihin eläinlajeihin siipikarjan lintujen hyvinvointia edistetään huomattavasti kapeammin, ja tosiasialliset parannukset lintujen hyvinvointiin vaikuttavat jäävän vähäisiksi. Broilerit ovat Suomessa lukumäärältään suurin lihantuotannon eläinryhmä, minkä seurauksena niiden hyvinvoinnilla on keskeinen eettinen merkitys.

 

Saara Kupsala

Eläinsuojeluasiamies

Lähteet:

Kaukonen E, Norring M, Valros A. Perches and elevated platforms in commercial broiler farms: use and effect on walking ability, incidence of tibial dyschondroplasia and bone mineral content. Animal. 2017 May;11(5):864-871. https://doi.org/10.1017/S1751731116002160.

Rayner, A.C., Newberry, R.C., Vas, J. et al. Slow-growing broilers are healthier and express more behavioural indicators of positive welfare. Sci Rep 10, 15151 (2020). https://doi.org/10.1038/s41598-020-72198-x.