Lausunto luonnoksiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi vesilintujen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024
Lausunto on annettu maa- ja metsätalousministeriölle 16.6.2021.
Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua eläinten hyvinvointiin liittyvien neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Eläinsuojeluasiamiehen virka on sijoitettu Ruokavirastoon. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija. Eläinsuojeluasiamiehen toiminta-alueeseen sisältyy luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi, johon metsästystä koskeva sääntely vaikuttaa.
Lausunto koskee seuraavia asetusluonnoksia:
- Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi ravintohoukuttimen käytön kieltämisestä vesilintujen metsästyksessä metsästysvuosina 2021–2024 sekä luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi merihanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2020–2023 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 3 §:n kumoamisesta
- Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi punasotkan metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024
- Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi tukkakoskelon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024
- Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi allin metsästyksen rajoittamisesta metsästysvuosina 2021–2024
- Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2021–2022
Ravintohoukutinta koskevassa asetusluonnoksessa esitetään kiellettäväksi ravintohoukuttimen hyödyntäminen vesilintujen metsästyksessä kolmen vuoden määräajaksi. Samalla on tarkoitus kumota tällä hetkellä voimassa oleva ravintohoukuttimen kielto merihanhen peltometsästyksessä, sillä kielto aiotaan laajentaa kaikkeen vesilintujen metsästykseen ja näin se tulisi kattamaan myös merihanhen peltometsästyksen.
Ravintohoukuttimen käytön kiellolla pyritään pysäyttämään vesilintukantojen taantuma. Ravintohoukuttimen käyttö vesilintujen metsästyksessä on yleistynyt. Lintujen houkuttelu viljaruokinnalla mahdollistaa suuret saaliit. Ravintohoukuttimia käytetään myös tärkeiden lintuvesien suojelualueiden läheisyydessä.
Useiden riistavesilintulajien kannat ovat taantuneet. Perustelumuistion mukaan yleisimpien riistavesilintujen – sinisorsan, tavin ja telkän – saalismäärät ovat olleet laskussa. Lisäksi monet riistavesilinnut ovat uhanalaisia. Kansallisessa vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa esimerkiksi punasotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, nokikana ja tukkasotka erittäin uhanalaisiksi, jouhisorsa, haapana, heinätavi ja taigametsähanhi vaarantuneiksi sekä tukkakoskelo, isokoskelo ja alli silmällä pidettäviksi.
Ravintohoukuttimen hyödyntämisen kieltäminen vesilintujen metsästyksessä on hyvä asia. Vesilintujen yksilömäärien vähentyessä kielto on perusteltu. Lisäksi kiellon avulla voidaan edistää luonnonvaraisten lintujen hyvinvointia. Kiellolla voidaan vähentää tarttuvien tautien, kuten lintuinfluenssan leviämisen riskiä. Ruokintapaikalle voi kerääntyä syömään suuri määrä lintuja, ja ruokintapaikat voivat houkutella myös muita eläinlajeja, mitkä lisäävät riskiä tautien leviämiselle. Muistiossa tuodaan myös esiin, että ruokintapaikkojen metsästys painottuu iltahämärään. Tämä lisää valoisaan aikaan harjoitettuun metsästykseen verrattuna paitsi lajintunnistamisen epäonnistumisen riskiä myös riskiä lintujen haavoittumiselle. Haavoittuminen pitkittää linnun kokemaa kipua, stressiä, tuskaa ja kärsimystä. Viljaruokinnalla voi olla vaikutuksia lintujen ravitsemukseen ja poikasten ravinnonhankintakäyttäytymisen kehittymiseen, sillä vilja ei ole luonnonvaraisten vesilintujen luontaista ravintoa. Lisäksi muistiossa tuodaan esiin, että viljaruokinta voi houkutella linnut pesimään sellaisille alueille, jotka eivät tarjoa tarpeeksi suotuisia ympäristöolosuhteita poikasten selviytymiselle aikuiseksi saakka.
Ravintohoukuttimen kieltämistä koskevan asetusluonnoksen lisäksi asetusluonnokset koskevat punasotkan ja tukkakoskelon metsästyksen kieltämistä kokonaisuudessaan metsästysvuosina 2021–2024, allin metsästyksen rajoittamista metsästysvuosina 2021–2024 ja metsähanhen metsästyksen osittaista kieltämistä metsästysvuonna 2021–2022. Punasotka on luokiteltu kansallisesti äärimmäisen uhanalaiseksi, taigametsähanhi vaarantuneeksi sekä tukkakoskelo ja alli silmällä pidettäviksi. Kansainvälisesti alli on luokiteltu vaarantuneeksi voimakkaan vähenemisen vuoksi. Jos vesilintu on luokiteltu uhanalaiseksi Suomessa tai kansainvälisesti, lajin rauhoittaminen olisi perusteltua. Monien uhanalaisten vesilintulajiemme metsästys on edelleen sallittu, mikä heikentää metsästyksen kestävyyttä ja edistää luontokatoa.
Saara Kupsala
Eläinsuojeluasiamies
