Työnä eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja parantaminen – Katsaus eläinsuojelu­asiamiehen työn alkuvaiheeseen

8.6.2021Blogi
Valokuva eläinsuojeluasiamiehestä Saara Kupsalasta.
Kuva: Kari Likonen

Tervetuloa seuraamaan eläinsuojeluasiamiehen blogia!

Aloitin eläinsuojeluasiamiehen virassa syyskuussa 2020. Ilokseni eläinsuojeluasiamiehen uudet verkkosivut ovat nyt valmistuneet. Verkkosivujen avulla voin viestiä enemmän toiminnastani ja osallistua keskusteluun eläinten hyvinvoinnista ja sen edistämisen keinoista. Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessa kerron eläinsuojeluasiamiehen tehtävänkuvasta, vedän yhteen työn alkuvaiheen toimia sekä teen myös lyhyen katsauksen tulevaan.

Tehtävänkuva ja asema

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävässä edistän ja parannan eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien ja eri työryhmien työskentelyyn.

Eläinsuojeluasiamiehen virka on perustettu Ruokavirastoon määräaikaisena vuoden 2023 loppuun toimipaikkana Seinäjoki. Tehtävä pohjautuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen. Eläinsuojeluasiamies on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Näin ollen vaikka virkani on Ruokavirastossa, en ole sidottu viraston näkemyksiin, vaan muodostan kantani itsenäisesti.

Ennen eläinsuojeluasiamiehen tehtävään siirtymistä olen toiminut tutkimustehtävissä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, ja tutkimusaiheeni ovat käsitelleet eläinten hyvinvointiin liittyviä teemoja yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen näkökulmasta. Toivon, että tässä työssä voin hyödyntää asiantuntemustani eläinten hyvinvoinnista ja asemasta, jota on kertynyt tutkimustehtävissä. Eläinsuojeluasiamiehen virka tarjoaa mahdollisuuden osallistua täysipäiväisesti eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja parantamiseen monipuolisten vaikuttamisen keinojen avulla sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Eläinsuojeluasiamiehen virka vuosina 2013–2015

Eläinsuojeluasiamiehen virka on perustettu nyt toisen kerran. Suomen ensimmäisenä eläinsuojeluasiamiehenä toimi eläinlääketieteen lisensiaatti Sari Salminen vuosina 2013–2015. Määräaikainen virka oli tuolloin sijoitettu maa- ja metsätalousministeriöön ja se perustui pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukseen. Virka ei siis ole uusi, vaan olen voinut rakentaa olemassa olevalle pohjalle. Tehtävässä on ollut hyvä jatkaa Sari Salmisen ansiokkaan työn pohjalta.

Koska virkojen välissä ehti vierähtää viisi vuotta, eläinsuojeluasiamiehelle päätettiin perustaa uudet verkkosivut visuaalisen ilmeen päivittämisen lisäksi. Sari Salmisen ylläpitämä aiempi eläinsuojeluasiamiehen blogi löytyy täältä: http://elsuasiamies.blogspot.com/.

Eläinten hyvinvoinnin edistämistä yhteistyössä

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Myös rakentavan vuoropuhelun tukeminen on tärkeää. Työn alussa olen käynnistänyt sidosryhmäyhteistyön tapaamalla eri sidosryhmiä eläinten hyvinvoinnin kentällä. Olen myös käynyt esittelemässä työnkuvaa ja pitämässä esitelmiä eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa.

Eläinsuojeluasiamiehen toiminta-alue on laaja, sillä siihen sisältyvät kaikki eläinryhmät, joiden kanssa me ihmiset olemme tekemisissä. Näitä eläinryhmiä ovat esimerkiksi tuotantoeläimet, seura- ja harrastuseläimet, koe-eläimet ja luonnonvaraiset eläimet silloin, kun ihmisen toiminta kohdistuu niihin. Tämän seurauksena myös sidosryhmäkenttä on laaja.

Sidosryhmiä ovat esimerkiksi muut viranomaiset, tutkijat, eläintenpitäjät, eläinlääkärit, tuottajajärjestöt, eläinsuojelujärjestöt, seura- ja harrastuseläinjärjestöt, teollisuuden ja kaupan edustajat ja päätöksentekijät. Työssäni hyödynnän paljon tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista, ja siksi yhteistyö tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä kansallisen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkoston Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa on tärkeää.

Osana sidosryhmäyhteistyötä olen osallistunut myös erilaisiin työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Olen myös ollut mukana eläinten hyvinvointikorvausten uuden rahoituskauden sitoumusehtojen valmistelussa osallistumalla kokouksiin ja kommentoimalla sitoumusehtojen luonnoksia.

Omassa toiminnassani tuen ja edistän yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi järjestämällä seminaareja ja pyöreän pöydän keskusteluja. Toivon, että koronapandemian tuoma poikkeusaika alkaa helpottaa, jotta tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia on mahdollista alkaa järjestää kasvokkain.

 
Kaksi lammasta lähikuvassa.
Kuva: Minna Paananen

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat

Suomessa toimii kolme kansallista, valtioneuvoston asettamaa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa, joissa on edustettuna eläinten hyvinvointikentän keskeiset sidosryhmät. Eläinsuojeluasiamies on nimitetty neuvottelukuntiin pysyväksi asiantuntijaksi, ja työhöni sisältyy osallistua niiden kokouksiin ja toimintaan.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta ja seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on perustettu maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Niiden tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida eläinten hyvinvoinnin kehitystä omilla toimialoillaan sekä tehdä ehdotuksia ja lausuntoja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta toimii Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteydessä. Sen tehtävänä on edistää korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen toteutumista koe-eläinten suojelussa.

Neuvottelukunnat ovat tärkeitä eri sidosryhmien välistä keskustelua ja yhteistyötä edistäviä foorumeja. Ne muodostavat kannanottoja ja lausuntoja keskeisistä eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Neuvottelukunnat ovat esimerkiksi muodostaneet yhteisen eläinten hyvinvoinnin määritelmän, joka toimii myös oman työni pohjana. Neuvottelukuntien kokouksilla ja niiden muodostamilla näkemyksillä on työssäni olennainen merkitys. Kaikkien kolmen neuvottelukunnan keskusteluihin osallistuminen auttaa luomaan kokonaiskuvan ajankohtaisista eläinten hyvinvoinnin kysymyksistä.

Lausunnot

Eläinten hyvinvointiin vaikuttavat useat säädösmuutokset ja -uudistukset. Teen niistä säännöllisesti lausuntoja, jotka kootaan näille verkkosivuille. Olen antanut esimerkiksi lausunnon eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain (ns. koe-eläinlaki) muuttamisesta ja eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta. Olen myös antanut maa- ja metsätalousministeriölle lausunnot eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta, metsästysasetuksen muuttamisesta, kanojen suojelusta annetun asetuksen muuttamisesta sekä luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä.

Jatkossa tässä blogissa käsittelen keskeisiä eläinten hyvinvointiin liittyviä säädösuudistuksia ja niihin liittyviä lausuntojani.

Viestinnästä

Olen jatkanut viestintää edeltäjäni perustamilla eläinsuojeluasiamiehen Facebook- ja Twitter-kanavilla. Syksyllä päivitettiin myös eläinsuojeluasiamiehen logo, värimaailma ja visuaalinen ilme sekä suunniteltiin uusia viestintämateriaaleja. Oli hienoa saada työn toteuttajaksi graafinen suunnittelija Minna Paananen, joka on suunnitellut eläinsuojeluasiamiehen alkuperäisen logon.

Työhön sisältyy myös medialausuntojen antaminen. Nimityksen yhteydessä ja työn alussa annoin useita haastatteluja, joissa kerroin eläinsuojeluasiamiehen työnkuvasta ja näkemyksiäni ajankohtaisista eläinten hyvinvoinnin aiheista (lue/kuuntele lisää esim. Ylen ja Maaseudun Tulevaisuuden ja Nelijalkajoukkue-podcastin haastattelut). Työssäni kirjoitan myös kolumneja ja vieraskynäkirjoituksia sidosryhmien lehtiin ja ammattilehtiin.

Sain eläinsuojeluasiamiehen työn hoitamiseen tärkeää apuvoimaa, kun korkeakouluharjoittelijana aloitti maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja kotieläinten ravitsemustieteen opiskelija Maiju Kurtti 1.4.2021. Maiju toteuttaa kolmen kuukauden harjoittelunsa aikana eläinsuojeluasiamiehen sosiaalisen median viestintää, verkkoviestintää ja osallistuu blogien kirjoittamiseen sekä avustaa muissa eläinsuojeluasiamiehen tehtävissä.

Mustavalkoinen koira ruohikossa.
Kuva: Pixabay

Eläinten hyvinvoinnin edistämistä yleisellä yhteiskunnallisella tasolla

Työssäni edistän ja parannan eläinten hyvinvointia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. En ota kantaa yksittäistapauksiin enkä toteuta valvontaa. Jos havaitset huonoa eläimen pitoa, kohtelua tai käsittelyä, ole yhteydessä alueesi kunnan- tai läänineläinlääkäriin tai poliisiin. Lisää tietoa eläinsuojeluviranomaisista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta.

Jos haluat tuoda tietooni eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita, voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Kansalaisyhteydenottojen kautta olen saanut kuulla, millaisia kipukohtia ja parannusta vaativia asioita kansalaiset näkevät eläinten hyvinvoinnin tilassa.

Vuonna 2021 eläinten hyvinvointilaki keskeisenä työn kohteena

Uutta esitysluonnosta eläinten hyvinvointilaiksi odotetaan lausuntokierrokselle tänä vuonna. Kyseessä on eläinten hyvinvointiin olennaisesti vaikuttava lakiuudistus ja laaja kokonaisuus. Uuden eläinten hyvinvointilain on tarkoitus korvata vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki. Onkin odotettavissa, että laista lausuminen ja siitä koskevaan keskusteluun osallistuminen työllistävät runsaasti tänä vuonna.

Eläinten hyvinvointilakiin kytkeytyy myös asetusuudistuksia. Niihin vaikuttaminen ja niistä koskevaan keskusteluun osallistuminen eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ovatkin varmasti keskeisiä tehtäviä viran tulevina vuosina.

Jatkossa blogissa käsitellään ajankohtaisia eläinten hyvinvoinnin kysymyksiä ja eläinsuojeluasiamiehen toimintaa. Tarkoituksena on tarkastella eläinten hyvinvointiin liittyvää yhteiskunnallista päätöksentekoa ja lainsäädännön kehitystä, ja tuoda esiin sekä myönteisiä kehityssuuntia että kehittämistarpeita, joita tarvitaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

 

Saara Kupsala

Eläinsuojeluasiamies