Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua eläinten hyvinvointiin liittyvien neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Eläinsuojeluasiamiehen virka on sijoitettu Ruokavirastoon. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija.
Olen toiminut eläinsuojeluasiamiehen tehtävässä 1.9.2020 alkaen. Toivon, että jatkossa eläinten hyvinvointisäädösten muutoksia koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan jakelulistassa myös eläinsuojeluasiamiehelle.
14 § Munivien kanojen emot
Asetusluonnoksen mukaan emojen pesätilavaatimus muuttuisi vastaavaksi kuin tuotantopolven munivien kanojen pesiä koskeva tilavaatimus. Tämän seurauksena emojen pesätila pienenisi. Muutosta perustellaan sillä, että nykykäsityksen mukaan emopolven kanojen pesintätilan tarve ei ole suurempi kuin tuotantopolvella.
Vaikka emojen pesätilaa pienennetään tuotantopolven kanoja vastaavaksi, asetusluonnos ei ole asettamassa emoille muita vastaavia pito-olosuhteiden vaatimuksia, joita nykyisin vaaditaan muniville kanoille. Tuotantopolven kanojen pito-olosuhteita koskevat vaatimukset (mm. vähimmäistila, pehku ja orret), kuten niistä nykyisin säädetään asetuksessa, tulisi ulottaa myös munivien kanojen emoihin. Mahdollisuus pehkujen ja orsien käyttöön ovat tärkeitä kanojen hyvinvoinnille. Valmisteilla olevaan eläinten hyvinvointilakiin on tulossa vaatimus siitä, että pysyvien pitopaikkojen on oltava sopivia eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Orrella lepääminen ja pehkussa kylpeminen ovat kanojen käyttäytymistarpeita, joista esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on lausunut tuotantoeläinten olennaisia käyttäytymistarpeita koskevassa lausunnossaan (2014). Myös munivien kanojen emoilla tulisi olla käytössään pehkuja ja orsia.
15 § Kananpoikaset
Pykälän 1 momentissa säädetään kananpoikasten tilavaatimuksista. Asetusluonnoksessa kananpoikasten tilavaatimuksia ehdotetaan pienennettäväksi. Muistiossa tilavaatimuksen pienentämistä perustellaan kananpoikasten pienemmällä koolla, kun kanojen koko on pienentynyt jalostuksen seurauksena. Tilavaatimusten pienentämistä perustellaan myös uudella luomuasetuksella, jossa poikaskasvatuksen tilavaatimukset ovat nykyisen kana-asetuksen tilavaatimuksia pienemmät. Muistiossa ei kuitenkaan arvioida tilavaatimusten pienentämisen vaikutusta poikasten hyvinvointiin. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että pienempi kasvatustiheys (alle 10 nuorta kanaa neliömetrillä) vähentää höyhenten nokkimista ja parantaa höyhenpeitteen kuntoa (ks. Janczak & Riber 2015). Asetusluonnoksessa kuitenkin ehdotetaan, että lattiakasvatuksessa yli kuuden viikon ikäisillä poikasilla kasvatustiheys voi olla enintään 20 lintua neliömetriä kohden. Eläinten hyvinvointisäädöksiä muutettaessa tulee huomioida tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista. Olisikin tärkeää, että perustelumuistiossa arvioidaan hyvinvointivaikutuksia tutkimustiedon valossa. Tämä on tärkeää silloin, kun eläimille saatavilla olevia resursseja (tässä tapauksessa tila) vähennetään, jotta mahdolliset riskit eläinten hyvinvoinnille voitaisiin tunnistaa.
On hyvä, että asetusluonnoksessa ehdotetaan uusia vaatimuksia kananpoikasten kasvatukseen. Pykälän 2 momentissa säädetään uutena vaatimuksena kananpoikasten juottolaitteiden vähimmäismääristä avokanalassa. Tämä on tervetullut lisäys.
Pykälän 3 momentissa säädetään uutena vaatimuksena kananpoikaisten pitopaikassa olevista orsista. Pykälän mukaan kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, jotka ovat koko ryhmän käytössä ja jotka on sijoitettu tasaisesti koko tilaan. Tämä on tervetullut ja kanojen hyvinvointia edistävä uudistus. Orret edistävät kanojen hyvinvointia monin tavoin. Aikainen orsien tarjoaminen poikasvaiheessa vaikuttaa kanojen orsien käyttöön aikuisuudessa. Momentissa on tärkeää huomioida, että orret soveltuvat kaikenikäisten poikasten käyttöön.
Pykälän 4 momentissa säädetään uutena vaatimuksena avokanalan lattian vähimmäispehkualasta. Tämä on tervetullut uudistus. Pykälään on kuitenkin tarpeen lisätä tarkennus siitä, että pehkun tulee olla kaikkien sekä kaikenikäisten kananpoikasten ulottuvilla. Pelkästään vähimmäispehkualasta säätäminen ei takaa sitä, että pehku on kaikkien kananpoikasten ulottuvilla. Pehkuvaatimus tulisi lisäksi ulottaa myös häkeissä kasvatettaviin poikasiin. Pehku on tärkeää poikasten hyvinvoinnille pitomuodosta riippumatta.
Suomessa on meneillään siirtymä lattiasysteemeihin munivien kanojen pidossa, kun suuret kaupparyhmät ovat ilmoittaneet lopettavansa virikehäkkimunien myynnin. Virikehäkeissä kanojen mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen, kuten monipuoliseen liikkumiseen ja kuopimiseen, on rajoittunut muun muassa tilanpuutteen takia. Hyvinvointiongelmien ehkäisemiseksi on tärkeää, että poikaset kasvavat samanlaisissa olosuhteissa kuin munintakanavaiheessa. Ongelmia voi syntyä, jos häkeissä kasvaneet poikaset siirretään avokanaloihin munintavaiheessa. Lattia- ja kerroslattiakanaloissa pärjäämiseksi on tärkeää, että kanat oppivat käyttämään kolmiulotteista tilaa poikasvaiheessa. Munivien kanojen siirtyessä lattiasysteemeihin kanojen nuorikko-kasvatuksen tulisi siirtyä samanlaisiin pito-olosuhteisiin vastaavasti.
Häkkiolosuhteissa munivien kanojen, emojen ja poikasten mahdollisuudet käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen ovat puutteellisemmat kuin lattiasysteemeissä. Kun tuotantopolven kanat siirtyvät lattiasysteemeihin, vastaava siirtymä pitäisi tapahtua myös nuorikkokasvatuksessa. Voisikin olla tarpeen jatkossa säätää virikehäkeistä luopumisesta kaikissa tuotantovaiheissa (emot, munivat kanat ja kananpoikaset). Vastaavasti investointitukien suuntaamisesta munivien kanojen, emojen ja poikasten virikehäkkikanaloiden rakentamiseen tulisi luopua.
Lähde:
Janczak, A.M. ja Riber, A.B., 2015. Review of rearing-related factors affecting the welfare of laying hens. Poultry Science, 94: 1454-1469. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0032579119325076
Saara Kupsala
Eläinsuojeluasiamies
19.2.2021
