Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta
Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluu myös tukea ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua eläinten hyvinvointiin liittyvien neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Eläinsuojeluasiamiehen virka on sijoitettu Ruokavirastoon. Työssään eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton toimija.
Eläinsuojeluasiamiehen toiminta-alueeseen sisältyvät kaikki eläinryhmät, joiden hyvinvointiin ihmiset vaikuttavat, myös luonnonvaraiset eläimet silloin, kun ihmisen toiminta kohdistuu niihin, kuten metsästyksen yhteydessä.
Olen toiminut eläinsuojeluasiamiehen tehtävässä 1.9.2020 alkaen. Toivon, että jatkossa metsästyssäädösten muutoksia koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan jakelulistassa myös eläinsuojeluasiamiehelle. Metsästystä koskevat säädökset vaikuttavat eri tavoin eläinten hyvinvointiin.
Ohessa yksityiskohtaiset kommenttini asetusluonnokseen.
5 a § Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus
Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa myös merihanhesta olisi tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Tämä on kannatettava uudistus. Tarkempi saalistieto tukee tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa.
9 § Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan jokaisesta pyydystetystä hirvieläimestä tulisi ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydystetyksi. Tämä on kannatettava muutos. Ajantasainen saalistieto tukee metsästyksen valvonnan parantamista ja tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. On hyvä, että saalisilmoitusvelvoitetta tarkennetaan myös peltopyyn osalta.
12 § Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä ja 24 § Yleiset rauhoitusajat
Asetusluonnoksen mukaan sääntely muuttuisi siten, että koiran käyttäminen tulisi sallituksi tammikuun (1.1.‒15.1.) hirvenmetsästyksessä sekä metsäkauriin ja valkohäntäpeuran helmikuun (1.2.‒15.2.) metsästyksessä.
Muistiossa kuitenkin todetaan, että koirametsästyksen pidentämisen vaikutuksista erityisesti kantavien naaraiden hyvinvoinnille ei ole tietoa. Lisäksi muistiossa tuodaan esiin koirametsästykseen liittyvät eläinten hyvinvoinnin riskit paksun lumipeitteen aikana ja ettei koiran käyttäminen ole paksun lumipeitteen aikana suositeltavaa. Koska valkohäntäpeuran ja kauriin metsästys painottuu Etelä-Suomeen, muistiossa esitetään, että lumiolosuhteet eivät muodosta estettä koirametsästykselle.
Pidän ehdotuksessa puutteellisena sitä, että hirvieläinten koirametsästystä ehdotetaan laajennettavaksi, vaikka tutkimustietoa puuttuu sen vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin. Koirametsästyksen laajentaminen voi aiheuttaa riskin eläinten hyvinvoinnin heikkenemiselle. Paksu lumipeite ajotilanteessa voi heikentää sekä ajavan koiran että metsästyksen kohteena olevan hirvieläimen hyvinvointia. Hirvieläinten koirametsästystä ei tule laajentaa ennen kuin hyvinvointivaikutuksista on tutkimustietoa. Lisäksi suosituksen sijaan koiran käytöstä paksun lumipeitteen aikana tulee säätää.
Asetusluonnoksessa ehdotetaan 24 pykälää muutettavaksi siten, että Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla saisi jatkossa aloittaa hirvenmetsästyksen viikkoa nykyistä aiemmin, mikä lyhentäisi hirven kiimarauhoitusta viikolla. Hirvenmetsästyksen aikaistamista perustellaan Pohjois-Suomen lumiolosuhteilla, jotka vaikeuttavat hirvenpyyntiä. Toisaalta muistion mukaan valtakunnallinen riistaneuvosto on esittänyt, että Oulun alueen eteläisin hirvitalousalue (OU5) jätettäisiin aluerajauksen ulkopuolelle. Asetusluonnoksessa hirvenmetsästystä aikaistettaisiin kuitenkin koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Muistiossa kuitenkin todetaan, että kiimarauhan lyhennys ei ole hirvikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen ja että naarashirvien tiinehtyminen ja vasonta voivat siirtyä myöhempään ajankohtaan kiimarauhan lyhennyksen seurauksena, mikä voi heikentää vasojen elinvoimaa ja selviytymistä seuraavasta talvesta. Näin ollen kiimarauhan lyhentäminen voi sisältää riskin eläinten hyvinvoinnin heikentymiselle. Mikäli metsästyksen aikaistaminen viikolla em. alueilla jatkossa sallitaan, on tärkeää, että seuraavana vuonna syntyvien vasojen hyvinvoinnin tilaa tutkitaan sekä arvioidaan säädösmuutoksen vaikutus eläinten hyvinvointiin.
25 § Erityiset rauhoitusajat
Hirvenmetsästyskauden alun vasasuoja lyhenisi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa lokakuun alussa viikolla. Tämän vaikutusta vasojen hyvinvointiin ei ole kuitenkin muistiossa arvioitu. Muutoksen vaikutusta vasojen hyvinvointiin olisi syytä arvioida.
Helsingissä 9.2.2021
Saara Kupsala
Eläinsuojeluasiamies